omA KOPPA

omA KOPPA

MAISTA ja MAALAA




Nyt maalataan makuja. 

Eikö tämä ole synergiaetu, 
kun omassa talossa on 
sivistävä lounaskahvila, 
josta saa tilaamalla materiaalia?

Kouluttaja syö ensin silmillään...
(enää ei siis työskennellä sokkona)
ja maistaa kiwanoa ensimmäsitä kertaa elämässään.

Yöäk, epämääräisen ällö maku!

~

Nuoret saattavat olla eri mieltä...
kukaan muukaan ei ollut aikaisemmin maistanut tätä.

Pitäisikö mun varata oksennusämpäreitä?

Enhän mä voi tällä aloittaa, 
jos suuhun tulee kaikille 
ensimmäisestä työstä
paska maku!?

Entä, jos joku on allerginen?



Lähdetäänpä hommiin
ananaskirsikasta, varmuuden vuoksi ';)



Harva oli maalannut aikaisemmin
oikealla akvarellitekniikalla tai -väreillä.


Tekniikan opetti kuvataiteilija Pirjo Pihkala.
Nuoret tekivät yhden harjoitusmaalauksen ennen ananaskirsikkaa.



Maistuuko...maalaaminen?











Näkyykö töissä alku-, keski- ja jälkimaku?





Väriympyrän tekeminen on tuoreessa muistissa.
En ainakaan kuullut tuskailuja, 
miten sekoitetaan kirpeän oranssi ;)



En maistata raakoja tähtihedelmiä.
Vien ne takaisin keittiöön kypsymään, 
eihän niitä ole kuin vähän tunnusteltu ;)



Uskalletaanko nyt kokeilla kiwanoa?











Kukaan ei oksentanut.
Tämä on kokeileva tekniikka :)




Osalla on aika ällöjä töitä ;D



Saako jo heittää roskiin?



Vieläkö harjoitustyöt maistuvat?



Passionhedelmä on parasta ':)












Eihän näistä voi sanoa, kuka onnistui parhaiten!?



Ajattelin kuitenkin, 
että arvioimme kaikki työt yhdessä.

Tuli vaan mieleen, 
että voisimme leikkiä yleispätevän kuvataidekoulun
ennakkotehtävien arviontiraatia :)



Ai pahus, mä unohdin, että meille tulee vieraita Diakista.



Tervetuloa, peremmälle vaan!

Kerroin pikaisesti toiminnastamme, 
kiwano kädessä ;)



En jaksanut ottaa kuvia arviointiprosessista.

Rankkasimme ensin pois vaisuimmat työt.
Rinnastimme roiskemaalaukset ja punaiset viivat.
Arvioimme sommitteluja, värinkäyttöä, teknistä taitavuutta...

Alku oli hankalaa.
Kukin ajatteli loukkaavansa kaveria
sanomalla hänen työtä rumaksi.

Otimme tavoitteeksi 
valita 10 vahvinta työtä.


Kuvassa olevat 'punaiset viivat' ovat muuten 
kiwanosta, kiwanosta ja passionhedelmästä, 
eikä edes vierekkäin istuvien ihmisten töitä :)



Ottihan se aikaa.
Ei ollut helppoa olla yksimielinen, makuasioissa ;)

Pääsimme  hyvään 'arvosteluflowhun', 
sillä lopussa emme miettineet, kenen töistä puhuimme.

'Roskiksestakin' kaivettiin vielä  yksi raikas työ, 
mikä oli jäänyt vaivaamaan.




Valitsimme 'jatkoon' 12.
Näiden tekijät olivat  mielestämme potentiaalisia, 
tässä lajissa.



Olemme nähneet jo toisten piirroksia sen verran, 
että on syntynyt mielikuva, kuka on lahjakas.
Vertasimme mielikuvia näihin töihin - ja ne pitivät paikkaansa.

Pöydällä oli myös  nuorten töitä, 
ketkä eivät omasta mielestä osaa maalata. 

Ja nuorten, ketkä eivät tienneet osaavansa.

Yksi työ jakoi mielipiteitä kahtia. Se pääsi kuitenkin pöydälle. 
Kukaan ei tunnustanut maalanneensa sitä!?
Tajusimme, että se oli akvarellitekniikan opettajan, 
Pirjon esimerkkityö, minkä hän oli 'maalannut' opettaessaan :D




Tämä oli yksimielisesti kaunein.

~

Muistutin moneen kertaan, 
että tämä oli vain yksi tehtävä
mikä poikkeuksellisesti arvostelitiin.

Jatkossa kukin saa harjoitella rauhassa
ilman pelkoa, että työtä sanotaan rumaksi.

Suoraa palautetta kuitenkin kaivataan.

Toivottavasti tämä tehtävä osoitti sen, 
miten vaikeaa sen antaminen voi olla.
Moni hyvä työ ei päässyt pöydälle, 
kun rajasimme määrän 12:sta. Epäreilua?

En usko, että kukaan loukkaantui.
Huomenna tehdään ihan muuta, 
missä voi osoittaa/löytää omia vahvuuksia :)

~

Ja emmehän me käyneet  läpi, 
kuka meistä on verbaalisesti lahjakkain?
Kuka uskalsi sanoa mielipiteensä?
Kuka osasi perustella sen?

Siitäkin on jo varmasti mielikuvia :)




8 kommenttia:

  1. Moi, saat vielä positiivisempaa flow'ta puhuessasi arvioinnista arvostelun sijaan ;) silloin se ei ole niin murskaavaa, vaan jotain ihan muuta...
    -tarjah-

    VastaaPoista
  2. Hienot hehkut!
    Se kiwano siinä kuvassa näyttää kyllä niin herkulta, että vaikea ajatella sen maistuvan niin pahalle :) Se on sitten sitä silmänruokaa!

    VastaaPoista
  3. Mun pitäis skarpata kielessä, vai pitäiskö,
    enhän mä äidinkieltä opeta ;)

    Arvosteltiin ja arvioitiin, toiset työt rumiksi ja toiset kauniiksi :D
    Uskon, että hyväntahtoisuus näkyy naamasta tilanteessa. Jälkijurnutusta en ole nuorilta kuullut, päinvastoin.

    VastaaPoista
  4. Tuosta puuttuu ihan selvästi - ainakin kaksi - ei millään ole oikea luku tuo 12! Oon erimieltä!;)


    t.Paula
    PS. Ei noita voi arvostella, kun niissä kaikissa on niin kauniit värit.

    VastaaPoista
  5. Todella kauniita värejä.. vesivärit on haastava, mutta ihana taidemuoto. Pitäisi uskaltautua kaivamaan omat värit kaapista ja rohkeasti testailla mitä syntyy! Nämä sinun blogin kuvat ja postaukset on niin inspiroivia!

    VastaaPoista
  6. Akvarellit. Stockmarin purkkivärit.
    Siinä se taika. Oikeat värit, oikea akvarellipaperi, välineet ja tekniikka.

    Vesiväri-sana assosioituu koulun värinappeihin, mistä paistaa kalju lempivärin keskellä.

    Hienoa, että inspiroi. Suti käteen, anteeksi sivellin ;)

    VastaaPoista
  7. Paulalle vielä:

    mulla tulee samanlainen olo kenkä- ja laukkukaupassa - kaikissa on niin kauniit värit, vaan jos...leikitään, että ollaan galleriassa ja sulla on rahaa ostaa vain yksi akvarellityö ;)

    Joskus on vaan pakko valita, vain yksi. Epäreilua?

    VastaaPoista
  8. On!:( Eri päivinä ottaisin eri työn!:)
    Ja, joinakin päivinä monta!:D

    t.Paula

    VastaaPoista