Kesämuisto - TANSSI - yhteisteos

Olen usein hereillä ennen muita, 

riippumatta viikonpäivästä tai vuodenajasta.

Haluan olla hetken 

omissa ajatuksissani...

                                  ...ja juoda aamukahvini rauhassa ;)

Mieheni ei juo kahvia.

Hmmm, tästä tuli IDEA...

Piirsin rajoja ensin liidulla.

Toinen viiva oli jo rohkeampi.

Ainakin se on mieheni...kokoinen ;)

Mun vuoro.

Aloitimme maalaamisen taustasta.

Käytimme tähän kaikki mökkiremonttimaalien jämät.

Tuumaustauko.

Katselimme, miten valo tanssi taulun läpi.

Jatkoimme lisäämällä hopeaa (akryyliväriä).

En osannut ottaa kuvaa

 matan ja kiiltävän pinnan välisestä 
vuoropuhelusta.

Tarkastelimme myös teoksemme 
nurjaa puolta...

...todektaksemme vain sen, 
että molempien kädenjälki näkyy.

VALMIS  :) :) 

Vielä yksi viimesilaus ;)

Näyttääkö tämä...meidän omalta meiningiltä?!

Olimme miettineet taulunpaikan valmiiksi.

Ilta-auringon valossa...

...metallisävyt elävöityvät.

En voinut vastustaa varjokuvaleikkiä...
josta tuli taas uusi ajatus.

Voisimme maalata tähän
 joka kesä uuden kerroksen...

Nyt se jäi kuitenkin näin, 

muistoksi mukavasta kesästä 2018.

Muotokuva miehestäni - puukiekolle

Sain idean,

eikä juuri silloin ollut 

passikuvasta parempaa mallia paikalla.

Moottorisahanjäjet 

ohjasivat lyijykynää liikaa...

...joten jatkoin työtä 

guassiväreillä (musta + kulta).

Raavin ja rapsuttelin 

 puupintaa (valkoiset kohdat). 

Maalasin lukulasit päässä läheltä

 ja katsoin työtä ilman niitä kauempaa.

Työ näytti aivan erilaiselta

eri etäisyyksiltä...

...ja kuvakulmista.

Tauon pitäminenkään ei auttanut

hahmottamaan sitä, 

mitä olisi pitänyt tehdä seuraavaksi.

Se nuoreni...

...ja vanheni riippuen valon suunnasta.

Kulta rakas...

...yritin parhaani.

 Muotokuvan maalaamisessa 

omasta miehestään - toisesta -  on omat riskinsä, 

mutta olenhan mä uskaltanut niitä ottaa.

Hyvää syntymäpäivää Jarkko <3

OmAkuva kultainen

On päiviä, 

jolloin mikään ei ota onnistuakseen.

Toinen yritys.

Kolmas...

Päätin tehdä tämän valmiiksi, 

vaikka akryylivärisivellin takkuili.

Maalaminen ei maistunut,

 joten tein puistosta keräämilläni lehdillä 

naamani ympärille painantoja...

...musteella.

Innostuin koristelemaan kuvaani.

Signeerasin työni...

...vaikka en ollut siihen  tyytyväinen.

Kävin ostamassa kehyksetkin.

Seuraavana päivänä...

...otin kuvan kehyksistä 

viimeistelläkseni sen.

Signeerasin työn toistamiseen.

Nyt se näyttää 

syksyllä syntyneen...

 ...omAkuva~kultaiselta :)