pitsiliinⒶTAKKI

Jokakeväisistä lempiväreistäni,

trendeistä piittaamatta, on kanerva.

Tai marjapuuro, vispipuuro, puolukkapuuro.

Kissankielenvärinen pinkki.

Kaupoissa ei ollut

kissankielenväristä kevättakkia.

Päätin uudistaa vanhan

villakangastakkini

käyttämällä kattivärikartan

muita sävyjä,

mitä löytyi pitsiliinavarastostani.

Halusin löytää paikan myös virkkaamalleni

käsittämättömälle rinkulalle.

Asettelin hartioille äidilta saamani pitsiliinat.

Pääsevät paraatipaikalle.

Mitenköhän nämä olisi parasta kiinnittää,

käsin vai koneella?

Leikkasin takin helmasta pois 10 cm,

halusin lyhentää sitä.

Nyt pääsen myös kätevästi

vuorin ja päällyskankaan välistä

ompelemaan liinoja.

Kätevästi?

Tämän paksun rinkulan

ompelin käsin.

Hyvältä näyttää.

Vai näyttääkö?

Pitsiliinat on lätkitty villakangastakkiin.

Kaipasin jotain yhdistävää tekijää.

Kokeilin kirjoa omⒶnnäköistä.

Vaaleanpunainen ja pitsit

alkoivat ärsyttää hempeydellään ;)

Aikani kokeiltuani erilaisia ronskeja pistoja,

purin ne kaikki pois.

Jälki näytti käsityön raiskaukselta.

Vaihdoin kirjontalangan puuvillaksi

ja pistot asiallisemmiksi.

Mustasta väristä en halunnut luopua,

onhan takin vuorikin musta.

Ja koska tämä yksi musta rinkula

on (väkisin) mukana ;)

Kurkistus takin sisään.

Hihoihin ajattelin nauhoja, teknisistä syistä.

Niihin ei pääse kunnolla

vuorin ja päällyskankaan välistä

 pyörylöitä ompelemaan.

Täytyy tunnustaa,

että osa virkatuista liinoista meni väärinpäin

ja näköjään tämä nauhakin ;)

Nappilöytö kirpparilta, eikö vain?

Mariian tekemä rhodoniittikoru, ONNIMYLLY

kruunaa mun kevätlookin :)

http://designlaaksosundman.blogspot.com/p/mary-mariia.html

~

Tuosta ei taida tulla käyttötakkia,

sanoi kotikriitikko keskeneräisestä työstä.

Vaan minäpä olen jo ulkoiluttanut tätä ;)

Entäpä jos olisinkin ommellut pitsiliinat näin,

ensimmäisen suunnitelman mukaan?