syyskuun sävyjä

Olipas lämmin(sävyinenkin)

 syyskuun viimeinen päivä.

Kävelin Kotkassa.

En purkittanut tai virkannut mitään.

         

               

 (kauneus) piste.

Terveisiä Tarvaspäästä - Islantiin saakka!

Teemme jokaisen ryhmän kanssa 

pienen opintoretken jakson alussa.

Viime viikon perjantaina kävimme 

Tarvaspäässä, 

Akseli Gallén-Kallelan museossa.

Ajoimme Helsingin keskustasta

4:n ratikan päätepysäkille 

ja kävelimme rantatietä pitkin

taiteilijan jalanjäljissä.

Matkalla jutustelimme, 

valokuvasimme 

ja keräsimme aineksia ideapankkiin.

:)

Osa sienistä jäi värittämättä ;)

Olimme etuajassa.

kuva: Susanna Palo

Kokeilin Akselin ajoneuvoa ;)

Kävimme rannassa.

Ihmettelin jo kesällä näitä neuletagejä.

Kysyin näistä oppaaltamme. 

Hän sanoi tagien olevan 

Munkkiniemen ylä-asteen käsityöluokan 'isku'.

Ihana opettaja heillä!

Emme oikein innostuneet näyttelystä, 

espanjalaisten taiteilijoiden näkemyksistä Kalevalasta.

Sen sijaan Akselin työt kiinnostivat nuoriakin.

Ja tila/talo/ateljee/

Akselin koti oli inspiroiva.

Ja työvälineet.

kuva: Susanna Palo

Kävelimme takaisinkin. Lounaalle Torpanrantaan.

Eräässä aamupalaverissa 

yksi nuorista laittoi 

ajatuksissaan väriliidun suuhun.

Kaikki alkoivat muistella, 

minkälaisia leikkitupakoita olivat lapsena polttaneet

tikkareista lakritsipiippuihin.

Vain minä olin polttanut kaisloja, 

oikean tulen ja savun kanssa ';D

Koskaan ei ole liian myöhäistä... 

hankkia uusia lapsuudenmuistoja :D

Kiitos retkestä, sienikeitosta 

ja hyvää viikonloppua kaikille!

t. kouluttaja

Tosikoille tiedoksi: 

En kehoittanut nuoria vetämään sinistä savua henkeen.

Jäljistä päätellen oli mukava retki :D

Seuraavalla viikolla...

Ammensimme matkan aineksia 

ensimmäisiin painokangastöihin.

Muistelimme myös aikaisemmin 

Helsingin Taidemuseossa

nähtyä Metsä-näyttelyä.

Etsin vielä mausteeksi 

kaikille omat 

Druidien puuhoroskoopit.

Meillä käy aika paljon vierailijoita.

Se vaatii paljon niin kouluttajilta, kuin nuorilta.

Vaikka on mukavaa kertoa tekemisistämme, 

ei resurssit oikein tahdo aina riittää siihen.

Saimme vieraita Islannista, kouluttajia heidän työpajoilta.

Otimme heidät mukaan töihin :)

Vastaväripiirrokset metsän antimista 

virittivät päivän painokangastöihin.

Mitkä noista on piirretty islanniksi?

Kuljetin vieraita ympäri taloa, 

esittelin portfolioita ja tilaustöitä, hyvänmielentuoleista lähtien.

Vieraat katselivat ja dokumentoivat opettamista - ja oppimista.

Ensimmäiset painokankaat tehtiin vahakaavioseuloilla.

Jos kouluttajilla on paineita viestiä kahteen eri suuntaan,

kun talossa on vierailijoita,  

ei varmaan nuorillakaan ole helppoa keskittyä oppimiseen 

ja tehdä ensimmäisiä painokangastöitä, 

kun joku selittää, kyselee ja kuvaa vieressä.

Tähän saakka suhtautuminen moiseen hässäkkään 

on ollut myönteistä, 

kiitos nuorten kärsivällisyyden.

Susanna näytti vielä pyynnöstä 

monotypiapainokangastekniikan.

Näkemällä oppii :)

Ja tekemisen palo tarttuu ;)

Keittiöryhmän toimintaa tutustuessaan 

islantilainen kouluttajakokki 

ei malttanut pitää näppejään erossa veitsistä. 

Hän teki nuorille malliksi porkkanasta muutaman kukkasen.

Mulla oli islanninkielinen ammattisanasto pikkuisen ruosteessa, 

mutta kierros tuntui maistuvan silti vieraille -

 vaikka jätin ruokasavut tällä kertaa tarjoamatta ;)