JÄMÄLANGAT

Voi, ei enää rusetteja!

Pääsinpäs toiseen alkuun.

Mitä näistä nyt oikein on tulossa?

Oho, ei kai?

Mä teen nyt vaan lisää kaikenlaisia paloja...
virkkaamalla ja  neulomalla.

Homma etenee, jämälankoja riittää :)

Villahousujen lahkeista tulikin hihat.

Ja patalapusta paita :)

Jatkoin aina työtä

virkkaamalla aloitussilmukat

seuraavalle palalle,

näin saumoista tuli kauniit.

Ompelin käsin ketjusilmukoita

 koneella ommeltujen saumojen päälle.

kuva: J.Sarjanen

Villamekko tämä taitaa olla ;)

Entäs nyt!?

Punaiset jämälangat olivat tästä bonchosta ;)

Jäikö niitä lankoja vielä?

Kai mä nyt voin

 paidasta kukkaron vielä tehdä ;)

TYYLILYYLIT

Walt Disney: Aku Ankka -sarjiksia vuodelta 1975

Iines, Milla ja Mummo,

siinäpä vasta tyylilyylit joka sukupolvelle!

Kyllä Aku Ankka on yleissivistävä lehti,
muodinkin suhteen:D

Minäkin ajattelin olla vähän tyylilyyli-Iines,

vaikka Milla Magia taitaakin olla

vaatesuunnittelijoiden kestosuosikki,

Mustakaavusta puhumattakaan ;)

Mitä tätä renessanssiajan pussihihaa
enää uusiksi suunnittelemaan!

Keskityn siihen,
miten teen sen eritavalla kuin silloin,
helpommin.

Miehusta on trikoota, se on helppo ommella.
Nappeja ja napinläpiä ei tarvita,
ne jäisivät muutenkin rusetin alle piiloon.

Tämänhän voisi tehdä
vaikka vanhaan t-paitaan?

Kaulus on vain muutamalla tikillä kiinni niskassa.

Sen voi myös poistaa, jos siihen kyllästyy.

Tai käyttää huivina.

Umppa!

Mekko on todellakin vain trikooputkea :D

Kun pallo kutistuu kankaan kuosissa tarpeeksi,

siitä tulee pilkku.

Yksikin (ilo)pilkku riittää
piristämään päivää.

Näitä saa muuten Intiassa

pyykinpesuainetta ostaessa kylkiäisenä.
Ne  eivät ole kastimerkkejä
vaan bindejä, kauneuspilkkuja.

Tyylikästä meillä?
Auts. 

RUSETTIMEKKO

kuva: J.Sarjanen

Olen innostunut

pitkästä aikaa vaatteiden ompelusta.

Monikaan niistä joogahousuista ja rökäpöksyistä

ei ole esittelykelpoisia blogissa,

mutta yritän päästä kehtaamiskynnyksen yli

ja tehdä jonkun jutun myös näistä, omista vaatteista.

Kehtaamisella tarkoitan kahtakin asiaa,

mallina olemista ja vaatteilla koreilua ;)

Vippaako mulla silmissä,

vai onko tässä kankaassa kineettinen kuvio ;)

En pystynyt ompelemaan

1,5mm:n raitoja kohdalleen,

mutta efekti toimii.

Tämä vaate on hyvä, kun on 'paha päivä'.

Toisten katseet kiinnittyvät hypnoottiseen kuvioon,

ja saa olla rauhassa ;)

 M.C.Escher: 'kehitys II' (vas.) ja 'pienempi ja pienempi',

molemmat puukaiverruksia,

Bruno Ernstin kirjasta M.C.Escherin TAIKAPEILI

Mulle tulee heti mieleen

kineettisistä kuvioista M.C.Escherin kuvat,

vaikka silmissä vippaavat teoksensa

eivät varsinaisesti niitä ole,

vaan niiden kohdalla puhutaan

tason struktuurista, sykleistä,

äärettömyyden lähestymisyrityksistä,

perspektiivistä ja syvyydestä.

Bruno Ernst: M.C.Escherin TAIKAPEILI

No mutta, kyllähän nämä perspektiiviviivat
silmissä vippaavat ;/

Samoin kuin vippaavat raidat tässä rusettimekossa.

tuplarusetti

Löysin pari ampiaisraitaista lasihelmeä
ja tein niistä mekkoon sopivat korvakorut.

Vielä mun piti vääntää yksi 'rusetti',
oma versio M.C.Escherin 'Möbius-nauhasta'.

VISIITTIKORTTI

Näin uutissa jutun visiittikorttinäyttelystä.

http://www.oululehti.fi/etusivu/karvainen_n%C3%A4yttely_avautuu_5063402.html

Miten hauska tapa jättää itsestään kuva lähtiessään kyläilemästä!

Noissa korteissa ei ollut nimiä, toisin kuin nykyisissä käyntikorteissa,

sillä kyllähän jokainen omat vieraansa tunsi.

Ihastuin ajatukseen NIMETTÖMÄSTÄ visiittikortista.

Yhteystiedothan vaihdetaan usein soittamalla

tyhjä soitto toisen puhelimeen,

josta hän voi poimia tiedot.

Käyntikorttikin taitaa olla jäämässä historiaan.

Entäpä jos haluat jättää itsestäsi jonkun 'jäljen', kun lähdet?

En tahdo raapustaa avaimilla puistonpenkkiin nimeäni.

Tai vetäistä spraylla omA*-logoa betoniseinään.

No joo, tämä onkin omA laituri ;)

Aina ei ole tarvis jakaa puhelinnumeroa tai osoitetta.

Mutta jotain kuitenkin voisi olla mukava antaa

kangaskaupan myyjälle, kuka palveli minua hyvin.

Tai jättää vaan salaa 'ympäristötaidetta' jälkeensä

johonkin sopivaan paikkaan.

Maalasin koppani valkoiseksi.

Nyt lähden puhtaalta pöydältä ideoimaan ;)

Liian vähän informaatiota?

Liian omA-hyväinen ?

Lapsellinen?

Tuo koppa voi sisältää mitä vaan.

Blogiosoite kortissa on hyvä,
löytäjä pääsee ideapankkiin :)

Tylsä? Vakava?

Blääh!

Olisko vanha kuva sittenkin parempi?

Tuossa ovat tärkeimmät vihjeet
tekemisistäni ja kopan sisällöstä,
kynä ja koukku.

~ mietintätauko ~

Tähän antiikkiseen albumiin
kerättiin varmaan visiittikortteja joskus aikoinaan.
Ainakin kuvapaikan koko on oikea.

Ajattelin sitä samaan tarkoitukseen,
kun ostin ja muokkasin lahjaa. 
Se on tarkoitettu kaverieni mökille vieraskirjaksi.

Tykkäsivät :)




Olisko tässä tarpeeksi omAn-näköisiä vihjeitä ;)

Word-pohja,

8 korttia mahtui A4:lle.

50 visiittiä / A2 kartonki

 

Liiihihihiiiiimaa :D

Isän vanhalla valokuvaleikkurilla

työ kävi kätevästi.

Nähtäväksi jää,

kuka näitä löytää ja mistä ;)