Paksuista matonkuteista
virkkaamista
mun kädet eivät enää kestä.
Saan moisten projektien aikana
sekä tennis- että golfkyynärpään tulehduksen.
Viimenen virkkaamani pikkumatto
on hävinyyt jonnekin ;)
on hävinyyt jonnekin ;)
Tätäkään mattoa ei ole enää olemassa :D
Sittemmin olen jatkokäsitellyt
valmiiksi kudottuja mattoja.
seinätekstiili
Purjevene :D
lentävä teltta
Nylonnaru on rumaa,
mutta se kestää kosteita säitä.
Ompelin sitä pihtien avulla.
Olen tehnyt miltei joka kesä uuden
räsymattoriippukeinun.
Kissat ja hillerit
kuulemma pitävät riippumatoista.
kuulemma pitävät riippumatoista.
Seinätekstiili siskonpojan piirroksesta.
Mä en pidä punaisista matoista ;)
En ole koskaan kutonut, mattoja.
Lehkstiilitaidetta kyllä ;)
Olen miettinyt jo pari kesää riippumaton ostamista mökille, mutta en pidä niistä kankaisista kauppojen valmismatoista ja toisaalta meillä on vanhoja räsymattoja, joista saisi näköjään vaikka mitä! Josko siis vihdoin toteuttaisin riippumattounelmani. Tosin niitä voi sitten joutua toteuttamaan useammankin, että koko perhe kissoja myöten saa omansa...
VastaaPoistaRäsymattojen kutominen on parasta terapiaa mitä voi olla. Siinä voi käyttää vähän voimaa ja laajoja liikkeitä ja kutoa mattoon samalla tunteita!
Räsymattoriippukeinujen yksi hyvä ominaisuus on vielä se, että ne eivät mene suppuun, kun siihen retkahtaa päivälevolle.
VastaaPoistaJos aurinkosuojaa haluaa, täytyy virittää toinen naru 'telttakankaalle'.
Suppuun menevistä matkamalleista vanhasta laskuvarjokankaasta (silkistä) tehty on paras. Se mahtuu nyrkkiin ;)