omA KOPPA-NÄYTTELY, 3. kirjailijatapaaminen 21.1.2016 - MANDALAT

Leipätyön vastapainoksi...
onhan tämä sitä!? ;)

Näyttelyvieraita oli käynyt kauempaakin.

Minunkin blogiini on löydetty 
(Pärnussa olleen) taidenäyttelyn vieraskirjaan 
jättämästäni vinkistä ;)

Se on virvoitusjuomaa...




Kaikki tiesivät kuka olen...




...ja mitä olen tehnyt ja miten?!




Mietin, pitäisköhän mun käydä ulkona...
suunnittelemassa näyttelyesittelyä? 

Tiedänkö itse, kuka olen...
ja mitä olen mennyt tekemään?! ;)




Oli mukavaa katsella kävijöitä...

...ja kuunnella kommentteja. 

En suunnittele juurikaan puheitani.

Kun olen omien töiden keskellä, 
luotan siihen, että pysyn asiassa ;)

Työkaverini Pirjo kuvasi näyttelyesittelyn.

Kerroin löytäneeni itselleni sopivan ilmaisutavan...

...joka ei ole puhuminen tai esiintyminen.

En  juurikaan jännitä näitä tapaamisia
- mokaaminenhan on mun tavaramerkki ;)

Olin otettu, kun kysyin kuulijoilta, 
mikä tulee Virpi logiikalla
oman navan ympärillä pyörivän YMPYRÄN
ja ympäristöä havainnoivan NELIÖn jälkeen, 
kun vastaus oli sama mitä itse mietin.

Sielunsiskojen ympäröimänä on hyvä olla.




Mestarivarioijat saapuivat työpajaan.

En osaa kirjoittamalla ilmaista, 
miltä tuntui kun näin nämä...

Saisitte lähettää omAan KOPPAan 
enemmänkin kuvia omista töistänne!?

Annoinko mä liikaa väritysvinkkejä?

Tämä hetki taisi olla suosituin tapa valita sävyjä.




Kotona voi itse kukin keskittyä...lisää.

Tunnelma oli kotoisa, 
vaikka kaikki eivät olleetkaan tuttuja.

Vaihdoimme väriä...




...ja virkkausvinkkejä.

 Jokaisella oli työn alla omannäköinen suunnitelma.

Minä en virkannutkaan!?




Huokailin vain toisten niskaan ja ihastelin.




Pyörin kamera kädessä pöytää ympäri 
kymmeniä kertoja ''':D

Minua kiinnosti nähdä, 
miten kukin otti omakseen 
virkkauksen toisenlaiset ajattelu- ja lähestymistavat.

Minua kiinnosti 
mitä värejä ihmiset valitsivat.

Minua säälitti kulhoon jääneet värit, 
jotka eivät tulleet valituksi.





Jännitin, tuleeko universaaleista elämänkukista 
kuppeja vai...liehureinaisia kanttarelleja.

 Kaikki mokat vain ilostuttivat!

Vieruskaveri tarvitsi sinistä lankaa...
ja loppuihin terälehtiin tarvittava määrä tuli arvioitua väärin.

Se sai nimekseen SATTUMA. 
Sattumandala :)

Sain kaikki uusiin projekteihini tarvitsemat tiedot, 
joten voin vilpittömästi sanoa, että kirjailijatapaamiset 
väritys- ja virkkuutuokioineen olivat minullekin antoisia.

Kerrottakoon vielä se, että eräs  
kirjailijatapaamiseen osallistunut 
mandaloista innostunut virkkaaja
osti kaikki loput
kulhoon jääneet langat -30%.

Taito Helsky Shopin Maritta 
lupasi antaa näyteikkunasta niille tilan.

Lämmin KIITOS kaikille, 
Craftcornerin kirjailijatapaamiset 
olivat tältä erää tässä :)

omA KOPPA- NÄYTTELY jatkuu tammikuun loppuun saakka...
ja aina hyväntuuliselta  ja ystävälliseltä Maritalta 
voi käydä ostamassa lisää materiaalia
Taito Helsky Shopista.


Tapahtumasivut: https://www.facebook.com/events/774668279329485/

~


EDELLISET:

1. kirjailijatapaaminen 9.1.2016 - kukkaympyrät:

http://omakoppa.blogspot.fi/2016/01/oma-koppa-nayttely-kirjailijatapaaminen.html

2. kirjailijatapaaminen 14.1.2016 - neliöt:
http://omakoppa.blogspot.fi/2016/01/oma-koppa-nayttely-2.html

VISIITTIKORTTI

Näin uutissa jutun visiittikorttinäyttelystä.

http://www.oululehti.fi/etusivu/karvainen_n%C3%A4yttely_avautuu_5063402.html

Miten hauska tapa jättää itsestään kuva lähtiessään kyläilemästä!

Noissa korteissa ei ollut nimiä, toisin kuin nykyisissä käyntikorteissa,

sillä kyllähän jokainen omat vieraansa tunsi.

Ihastuin ajatukseen NIMETTÖMÄSTÄ visiittikortista.

Yhteystiedothan vaihdetaan usein soittamalla

tyhjä soitto toisen puhelimeen,

josta hän voi poimia tiedot.

Käyntikorttikin taitaa olla jäämässä historiaan.

Entäpä jos haluat jättää itsestäsi jonkun 'jäljen', kun lähdet?

En tahdo raapustaa avaimilla puistonpenkkiin nimeäni.

Tai vetäistä spraylla omA*-logoa betoniseinään.

No joo, tämä onkin omA laituri ;)

Aina ei ole tarvis jakaa puhelinnumeroa tai osoitetta.

Mutta jotain kuitenkin voisi olla mukava antaa

kangaskaupan myyjälle, kuka palveli minua hyvin.

Tai jättää vaan salaa 'ympäristötaidetta' jälkeensä

johonkin sopivaan paikkaan.

Maalasin koppani valkoiseksi.

Nyt lähden puhtaalta pöydältä ideoimaan ;)

Liian vähän informaatiota?

Liian omA-hyväinen ?

Lapsellinen?

Tuo koppa voi sisältää mitä vaan.

Blogiosoite kortissa on hyvä,
löytäjä pääsee ideapankkiin :)

Tylsä? Vakava?

Blääh!

Olisko vanha kuva sittenkin parempi?

Tuossa ovat tärkeimmät vihjeet
tekemisistäni ja kopan sisällöstä,
kynä ja koukku.

~ mietintätauko ~

Tähän antiikkiseen albumiin
kerättiin varmaan visiittikortteja joskus aikoinaan.
Ainakin kuvapaikan koko on oikea.

Ajattelin sitä samaan tarkoitukseen,
kun ostin ja muokkasin lahjaa. 
Se on tarkoitettu kaverieni mökille vieraskirjaksi.

Tykkäsivät :)




Olisko tässä tarpeeksi omAn-näköisiä vihjeitä ;)

Word-pohja,

8 korttia mahtui A4:lle.

50 visiittiä / A2 kartonki

 

Liiihihihiiiiimaa :D

Isän vanhalla valokuvaleikkurilla

työ kävi kätevästi.

Nähtäväksi jää,

kuka näitä löytää ja mistä ;)