LUMPPU

Mustalammasjengi.

Mää olen... 

kaupunkilaislammas.

Kuka sää...luulet olevasi?

Mie oon LUMPPU.

Maalaisia!?

Myö päätettii lähtee kylille rökälehtelemääää...

yhessä...koko porukalla.

Nää on miun kavereita maaseuvulta, 

kuten oikein arvelittekii: 

Pässi, Punkkari, Pellava,

Luomuvilla ja Hamppu.

Mie en tiiä, 

mistä mie oon kotoisin.

Miussa taitaa olla

 vähän teitä kaikkia...!?

Täh!?

En kommentoikaan, 

tuhahti Kaupunkilaslammas.

Saanko vastata anonyymisti, 

kyseli musta Puuvillalammas.

Pellava halusi 

ääntään muutettavan 

ja turpaansa sutattavan 

tunnistamattomaksi.

Villalampaat nuuhkivat ja olivat

yhteistuumin hiljaa.

Ano Nyymi 

katseli sivusta 

ei mistään kotoisin olevaa 

Lumppua.

Mistä ite oot kotoisin, 

maalta vai kaupungista...?
Kuka sie oot... 

 Puuvilla, Pellava 

Hamppu vai Mustalammas?

Tykkäätkö sie miusta?

Tekijäkuva

Muistikirjassani luki 

kesätöiden kohdalla:

(Tekijä)kuva minusta WSOY:lle.

Olin aluksi tarjonnut 

tätä kuvaa.

Ei kelvannut, 

Tietokirjallisuuden 

kustannussopimuksen kylkeen ;)

Tuntuu niin juhlalliselta, 

kun sopimuksessa lukee

Tekijä ja Teos.

Molemmat sanat 

ISOLLA alkukirjaimella.

Miltä Tekijä näyttää?

Ei tämän pitäisi olla vaikeaa...

pikkujuttu, yksi naamakuva, 

omAnnäköinen - asiallinen.

Kehtasin pyytää taas 

mieheltäni apua.

Kelpasi kustantajalle :)

Kuvaajaksi merkattakoon 

Kauko Laukaisin.

~

Lisäksi minun piti kirjoittaa 

suuntaa antava mainosteksti.

Paukautin 700 merkkiä 

ylistäviä adjektiiveja 

Tekijästä ja Teoksista 

yhdeltä istumalta, 

muistissa olevien lukijoiden, 

siis TEIDÄN kommenttien pohjalta ''';D 

KIITOS kaikille avusta :)

Kolmen vartin viinilasi

Poistin sanavahvistuksen 

kommenttien yhteydestä.

Monilla on mennyt hermot, 

kun ohjelma ei hyväksy

omaa ehdotusta

KiRjaiNYHdistelMÄSTä.

Kaverinikin kertoi uhranneessa kerran

arvailuun melkein vartin.

Siinä jää herkästi 

moni mielipide kirjoittamatta 

tai koneella tulee istuttua...

...kolmekin varttia.

http://omakoppa.blogspot.fi/2012/08/poks-sanoi-pullonkaula.html

virkattu VEKKARI

Kun aloitin blogini, 

ajatus oli tehdä itselleni 

ideapankki.

Kuvasin kättentöitäni,

 tein jotain ohjeita (ajatellen työtäni)

ja latasin koneelle.

Varmaan talteen. 

Arkistoon,  

johon pääsen käsiksi, 

vaikka muistitikku ei olisi matkassa.

Ja josta löydän nopeasti 

kaipaamani matskut.

Onnistuin.

Monissa postauksissa oli 0 kommenttia.

Jatkoin silti.

Yritin houkutella 

kavereitani ja sukulaisia lukijoiksi.

En onnistunut ;)

Sain muita lukijoita ja kommenttejakin.

Silti kiukuttelin palautteen vähyydestä.

Ja Bloggerin kenkkuilusta ;)

Nyt olen omasta mielestäni oppinut 

olemaan rauhassa *omAssa Kopassani*. 

Uusia lukijoita tulee ja palautetta 

vanhoihinkin postauksiin,  

sanoisinko... riittävästi ''';)

Vaikka jatkan 

vanhaan tylyyn? malliin, 

eli en ole hirmuisen puhelias 

ja osallistu haastetehtäviin 

vastailemalla annattuihin kysymyksiin etc. 

kirjoitan vain oman artefaktin alle...jotain pientä, 

ja kommentoin satunnaisesti, 

nautin täällä olosta.

 Saan intoa lukijoiden kommenteista, 

mietin niitä, kerään korvan taakse

 ja inspiroidun toisten tekemisistä ja sanomisista

yhtä lailla kuin omistani ;D

Kun pieni viisari menee mustalle, 

mun täytyy lopettaa bloggaaminen - ja kun se tulee taas 

harmaan!? arjen puolelle, 

mun on aika herätä, nousta ja lähteä...ihan oikeisiin töihin.

~

Kiitos innostamisesta

tuntemattomille lukijoille, tukijoille 

~ ja vekkarin villatakki-ideasta 

tälle yhdelle hullulle virkkaajalle:

http://hossontosso.blogspot.com/search/label/Virkkaus