Jos olisin saanut rinnuksilleni
ikimuistoisen tahran
ja haluaisin päästä siitä eroon,
voisin leikata tahran pois
ja 'taideparsia' aukon ;)
Kumma kyllä
tässä vanhassa (pikkujoulu)mekossa
ei ollut edes tupakalla poltettuja täppejä,
mutta päätin uhrata sen silti
Solvy-kalvon (ns. taikakalvo)
avulla tehdyille
konekirjontakokeiluille.
Huopamainen kangas on
helppo kirjoa.
Alle 'taikakalvon' palanen.
Päälle myös.
En tarvinnutkaan kirjontakehikkoa,
koska kirjottava alue oli niin pieni.
Kuvion reunat ensin.
Pääsee eroon nuppineuloista.
Sitten vimmatusti edestakas
ja ristikkäin.
Välillä täytyy tarkastella,
mistä kohdasta päivä paistaa vielä liikaa.
Vettä valmiille.
Työn voi pestä vesihanan allakin.
On jotenkin nautinnollista katsoa,
kun joku asia häviää silmistä
näin helposti ;D
Tällä tekniikalla pitäisi tehdä
korvakoruja,
lampunvarjostimia,
taidetekstiilejä ikkunaan...
tai jotain, mistä valo pääsee läpi?!
Sydänraukka
ei pääse nyt oikeuksiinsa.
Olin kirjomassa sille kaveria,
kun tuli sähköjohtomutkia vastaan ;)
Leikkasin ympyriäisen reiän helmaan.
Tämä ompelu
on rentouttavaa :)
Vaan kun paininjalan nostaa ilmaan,
pääsee 'taideparsimaan' nautinnolla ;D
Taitaa tässä vähän näkyä,
ettei työrauhaa ollut remonttimiesten vuoksi ;)
Mitäs kuvioita kokeilisin seuraavaksi?
Joku isompi
mandalantyyppinen kuvio selkäpuolelle?
Ja taas tuli keskeytys.
Oli pakko lopettaa työt siltä päivältä.
Jospa tekisin vielä yhden sydämen...
Taka.
Valmis?!
Voisihan tähän ommella käsin...
nuolen sydämestä sydämeen,
surrutella hopealangalla
kukasta kukkaan...
No ainakin tiedän, mitä teen <3
JOS poltan tupakalla vahingossa
tähän reiän ;)
~
Aikaisemmin ommeltuja, Solvy-kalvon kanssa ja ilman ;)