omAn ELÄMÄni väriympyrät - omA KOPPA 5 vuotta

kuva: Pirjo Pihkala

HC Bergin näyttely, 

Galerie Forsblom, Helsinki.

Mulle kerrottiin, 

että näitä väriympyröitä täytyy tuijottaa kauan, 

 jotta näkisi jälkikuvia ja -värejä.

En jaksanut tuijotella ihan kaikkia ;)

Mietin, miten...

 ...ja jatkoin taas epäskarppien 

ympyröiden ihmettelyä.

Tekniikan sijaan minua jäi askarruttamaan, 

millä perusteella tai systeemillä 

taiteilija valitsi juuri nämä värit rinkuloihinsa.

Seuraavana päivänä...

piirsin pastelliliiduilla 

yleispätevän viikkokalenterin.

Minun maanantai on sininen.

 Se on työviikon alku.
Kouluaikaiset, sinisten vihkojen kannet 
ovat kai värittäneet työmuistini näin ;)

Tiistai on minulle yleensä idearikas, oranssi päivä.

 Keskiviikkona pääsen vauhtiin, 

se on energinen ja nopeatempoinen,

 karpalonpunainen kiirehtimispäivä. 

Torstai taas on jo paljon rauhallisempi, 

 oliivinvihreä keittopäivä.

Per...jantaiksi valitsin turkoosin.

En osaa selittää sitä.

Haaveilen kai...muualla olosta ;)

Lauantaiksi piirsin lapsuuteni lempivärin.

Tykkäsin kissankelloista.

Lauantai on itsensä palkitsemispäivä, 

kukkakimppu ilahduttaa aina.

Sunnuntaina paistaa aina aurinko, 

kissa elää kiitoksella ja...

siksi se on oman kullan-keltainen ;)

En saanut tarpeeksi väriympyröistä, 

joten mietin vielä 

aina ajan tasalla olevan vuosikalenterin.

Keskellä on tämä hetki, tummanvihreä syyskuu...

johon (13-rinkulainen) vuosikalenterini palaa.

Taustaväriksi valitsin 

oman syntymäkuukauteni värin.

Vaihdoin välinettä pastelliliiduista akvarelleihin.

En pystynyt 

hallitsemaan...ajantajuani.

Vaihdoin välinettä taas, 

takaisin ensimmäiseen,

hyväksi havaittuihin pastelliliituihin.

HC Bergin jälkiväriympyrätkään 

eivät enää jostain syystä kummiteleet.

Nyt keskityin omiin...ja mietin läpi koko elämäni LEMPIVÄRIT.

Keskellä lapsuuden lilat...kissankellot.

Turhauduin taas...

A4:lle ei mahtunutkaan mun koko elämä, 

vain puolet siitä, jos sitäkään!

Kylläpä aika rientää...

JA muisti pätkii, sillä mieleeni tuli moneen kertaan  

uusia asioita - siis värejä, jotka olin unohtanut omAn ELÄMÄn väriympyrästä.

Tarkistin...viime vuonna (vasemmalla 2014, oikealla 2015) piirtämästäni 

omAn ELÄMÄN (keskeneräinen sekin) VÄRIYMPYRÄSTÄ, 

mitä olin unohtanut ;)

~

Ympyrän muodossa on kaikki...

Sen avulla on helppo miettiä asioita, 

omAsta navasta ja elämästä eteenpäin.

Jatkan jonain päivänä

oman elämäni ympyriäistä lempivärikarttaa

miettimällä sävyt aikuis... siis tähän päivään saakka.

Juuri nyt en ehdi ;)

5 vuotta sitten,

 idearikkaana oranssina, energisenä ja karpalonpunaisena päivänä

 syntyi omA KOPPA.

Otetaanpa sille, koko kallollinen - kippis ja KIITOS! :)

~

omA KOPPA - etymologia ja Alkukirjaimet:

http://omakoppa.blogspot.fi/p/oma-koppa.html

Siskolle - HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ :)

Sisko oli toivonut minulta 

suurehkoja virkattuja 

ja tärkättyjä 

lumihiutaleita

keittiön ikkunaan.

Ehdin virkata yhden.

 ALOITUS:

10 ketjusilmukkaa rinkulaksi.

1. KERROS

Rinkulaan 

12 kiinteää ketjusilmukkaa, 

jokaisen väliin 2 ketjusilmukkaa.

Voi virkata kolmekin.

2. KERROS 

Kiinteä ketjusilmukka, 
10 ketjusilmukkaa, 

kiinni alas pieneen 

ketjusimukkalenkkiin.

Yhteensä 12 lenkkiä (kuva).

Taas seuraavaan pieneen lenkkin 
ensin kiinteä ketjusilmukka, 
10 ketjusilmukkaa 
ja kiinni kiinteällä ketjusilmukalla.

Huom. Viimeinen lenkki: 

5 ketjusilmukkaa ja pitkä pylväs.

Seuraavan kerroksen aloitus jää näin ylös, 

keskelle lenkkiä.

TAUKO.

Tuollaiselta epämääräiseltä, 

toivottomalta myttykasalta 

lumihiutaleen alku näyttää 

minun näpeistä lähteneenä.

V e n y t ä   

lenkit suoriksi.

 3. KERROS

5 ketjusilmukkaa, 

kiinni kiinteällä ketjusilmukalla 

keskelle 

ennen taukoa virkattua lenkkiä.

Kierros ympäri.

 4. KERROS

3 pylvästä, 3 ketjusilmukkaa, 3 pylvästä

jokaiseen alla olevaan 

viiden silmukan lenkkiin, 

kunnes ensimmäisenä virkattu 

pylväs tulee vastaan.

Mitäköhän mä tässä virkkasin?! ;)

5. KERROS

 2 ketjusilmukkaa, kiinni alas, 2 ketjusilmukkaa kiinni alas,

 2 ketjusil...SAKARA:

6 ketjusilmukkaa, 

kiinni kolmanteen ketjusilmukkaan (peruuta siis), 

3 ketjusilmukkaa, kiinni samaan kohtaan

ja vielä

3 ketjusilmukkaa, kiinni taas samaan kohtaan 
(pieni käsittämätön myttykasa, 3 pikkusakaraa on tässä)

vielä 3 ketjusilmukkaa, kiinni alas.

Kierrä lumihiutaleen ympäri 
2 ketjusilmukkaa, kiinni alas....
kunnes isompi lenkki tulee vastaan, 

siihen taas sakara.

v e n y t ä

~

Tärkkäsin liimavesisekoituksella.

Kuivatin yön yli.

Paketoin ja lähetin siskolle

syntymäpäiväkortin asemesta.

TIEDÄN, missä sisko asuu, 

TIEDÄN talon numeron, 

olen käynyt siellä 

ja lähettänyt ennenkin postia, MUTTA

keksin?! kiireessä väärän osoitteen! 

Kirjoitin vain Pihlaja...kuja  koska muistin, että 

kadunnimessä  oli puu.

Numeronkin tempaisin tuulesta!?

Tajusin tapahtuneen vasta seuraavana päivänä, 

mietin kai työmatkalla puita ja niiden nimiä...

niitähän on vaikka kuinka monta... 

ja minä valitsin siskon osoitteeseen väärän puun, 

varmaan näkömuistin perusteella, 
talon vieressä kasvaa varmaan...pihlajakin ;D 

Talon numeroksi olin kirjoittanut 17, 

sitä en osaa selittää nyt mitenkään.

Tein tämän postauksen...lahjaksi.

Hyvää syntymäpäivää 

rakas sisko!

Saat luvan  

virkata lumihiutaleesi ihan ite :)

~

Tilasin hätäpäissäni kukkalähetiltä 

värikkään kimpun hyvitykseksi, 

kukakohan sen sai?! '''':D

valkoinen verkkopaita

Mitä teille tulee 

ensimmäisenä mieleen sanoista

valkoinen verkkopaita?

Sanoin puhelimessa kaverilleni 

virkkaavani seuraavaksi sellaista.

Materiaalilla on merkitystä.

Tämä on villaa.

Mallilla on merkitystä.

En aikonutkaan tehdä hihatonta...

...vaan seurata

virttyneen lempipaitani muotoja

virkatessa uutta.

Pylväitä, pylväitä, pelkkiä pylväitä.

Kyljissä kavennuksia ja levennyksiä.

Keskellä edessä 3 pylvästä väliä 

ennen kaula-aukon kavennuksia.

Kädentielle jätin myös 

alkuun ja loppuun 3 pylvästä virkkaamatta.

(katso 3.kuva)

Valmis...

...valkoinen verkkopaita.

Entä jos kaverisi selittää puhelimessa

saaneensa Virpiltä lahjaksi 

metallilangasta tehdyn 

verkkoneulemekon...

Mietitkö hiljaa itseksesi, 

miltähän se mahtaa 

näyttää ja tuntua päällä ;)!?

MAISTA ja MAALAA

Nyt maalataan makuja. 

Eikö tämä ole synergiaetu, 

kun omassa talossa on 

sivistävä lounaskahvila, 

josta saa tilaamalla materiaalia?

Kouluttaja syö ensin silmillään...

(enää ei siis työskennellä sokkona)

ja maistaa kiwanoa ensimmäsitä kertaa elämässään.

Yöäk, epämääräisen ällö maku!

~

Nuoret saattavat olla eri mieltä...

kukaan muukaan ei ollut aikaisemmin maistanut tätä.

Pitäisikö mun varata oksennusämpäreitä?

Enhän mä voi tällä aloittaa, 

jos suuhun tulee kaikille 

ensimmäisestä työstä

paska maku!?

Entä, jos joku on allerginen?

Lähdetäänpä hommiin

ananaskirsikasta, varmuuden vuoksi ';)

Harva oli maalannut aikaisemmin

oikealla akvarellitekniikalla tai -väreillä.

Tekniikan opetti kuvataiteilija Pirjo Pihkala.

Nuoret tekivät yhden harjoitusmaalauksen ennen ananaskirsikkaa.

Maistuuko...maalaaminen?

Näkyykö töissä alku-, keski- ja jälkimaku?

Väriympyrän tekeminen on tuoreessa muistissa.

En ainakaan kuullut tuskailuja, 

miten sekoitetaan kirpeän oranssi ;)

En maistata raakoja tähtihedelmiä.

Vien ne takaisin keittiöön kypsymään, 

eihän niitä ole kuin vähän tunnusteltu ;)

Uskalletaanko nyt kokeilla kiwanoa?

Kukaan ei oksentanut.
Tämä on kokeileva tekniikka :)

Osalla on aika ällöjä töitä ;D

Saako jo heittää roskiin?

Vieläkö harjoitustyöt maistuvat?

Passionhedelmä on parasta ':)

Eihän näistä voi sanoa, kuka onnistui parhaiten!?

Ajattelin kuitenkin, 

että arvioimme kaikki työt yhdessä.

Tuli vaan mieleen, 

että voisimme leikkiä yleispätevän kuvataidekoulun

ennakkotehtävien arviontiraatia :)

Ai pahus, mä unohdin, että meille tulee vieraita Diakista.

Tervetuloa, peremmälle vaan!

Kerroin pikaisesti toiminnastamme, 

kiwano kädessä ;)

En jaksanut ottaa kuvia arviointiprosessista.

Rankkasimme ensin pois vaisuimmat työt.

Rinnastimme roiskemaalaukset ja punaiset viivat.

Arvioimme sommitteluja, värinkäyttöä, teknistä taitavuutta...

Alku oli hankalaa.

Kukin ajatteli loukkaavansa kaveria

sanomalla hänen työtä rumaksi.

Otimme tavoitteeksi 

valita 10 vahvinta työtä.

Kuvassa olevat 'punaiset viivat' ovat muuten 

kiwanosta, kiwanosta ja passionhedelmästä, 
eikä edes vierekkäin istuvien ihmisten töitä :)

Ottihan se aikaa.

Ei ollut helppoa olla yksimielinen, makuasioissa ;)

Pääsimme  hyvään 'arvosteluflowhun', 

sillä lopussa emme miettineet, kenen töistä puhuimme.

'Roskiksestakin' kaivettiin vielä  yksi raikas työ, 

mikä oli jäänyt vaivaamaan.

Valitsimme 'jatkoon' 12.

Näiden tekijät olivat  mielestämme potentiaalisia, 

tässä lajissa.

Olemme nähneet jo toisten piirroksia sen verran, 

että on syntynyt mielikuva, kuka on lahjakas.

Vertasimme mielikuvia näihin töihin - ja ne pitivät paikkaansa.

Pöydällä oli myös  nuorten töitä, 

ketkä eivät omasta mielestä osaa maalata. 

Ja nuorten, ketkä eivät tienneet osaavansa.

Yksi työ jakoi mielipiteitä kahtia. Se pääsi kuitenkin pöydälle. 

Kukaan ei tunnustanut maalanneensa sitä!?

Tajusimme, että se oli akvarellitekniikan opettajan, 

Pirjon esimerkkityö, minkä hän oli 'maalannut' opettaessaan :D

Tämä oli yksimielisesti kaunein.

~

Muistutin moneen kertaan, 

että tämä oli vain yksi tehtävä, 

mikä poikkeuksellisesti arvostelitiin.

Jatkossa kukin saa harjoitella rauhassa, 

ilman pelkoa, että työtä sanotaan rumaksi.

Suoraa palautetta kuitenkin kaivataan.

Toivottavasti tämä tehtävä osoitti sen, 

miten vaikeaa sen antaminen voi olla.

Moni hyvä työ ei päässyt pöydälle, 

kun rajasimme määrän 12:sta. Epäreilua?

En usko, että kukaan loukkaantui.

Huomenna tehdään ihan muuta, 

missä voi osoittaa/löytää omia vahvuuksia :)

~

Ja emmehän me käyneet  läpi, 

kuka meistä on verbaalisesti lahjakkain?

Kuka uskalsi sanoa mielipiteensä?

Kuka osasi perustella sen?

Siitäkin on jo varmasti mielikuvia :)