kultaKALA

Kysyin lukijoilat FB:ssä, 

mitä tästä tulee...

Ei tullut montaa vastausta.

Tykkäyksiä tuli...

ja yksi kertoi odottavansa innolla lopputulosta.

Virkkasin kiinteillä silmukoilla

levennys- ja kavennusharjoituksia ;)

Voisiko tätä kutsua 

työn elävöittämiseksi? ;)

Ja tätä täyttämiseksi.

Ompelin vetoketjun koneella (siksak)

ja muut saumat ja osat käsin.

KULTAKALA sen nimi oli alusta saakka.

Älkää vaan kysykö, mitä se oli äsken syönyt ;)

Materiaalirahat

Kaikki  maksaa?

Kaikki on kallista?!

Rahaa ei voi olla... 

ajattelematta, 

teki sitten mitä tahansa?

Ilmaista materiaalia ei ole?

Yritän keskittyä 

paperiaskarteluihini.

Materiaalirahat...

...ovat nyt tiukassa.

Loput materiaalirahat

ovat kortilla.

Joillekin artefakteille 

on vaikea määritellä hintaa.

Paljon on asioita, 

joita ei rahallakaan saa...aikaiseksi ;)

Akvarelliahven

kuva: Pirjo Pihkala

Kokeilin akvarellivärejä.

Maalauksen pinta muuttui kuivuessaan...

...siis mulla ei ole 

akvarellimaalaustekniikka hallussa!

Hallitsematon, 

veden kanssa leviävä akvarelli ei sovi mulle ;)

Pieleen menneistä kokeiluista

tuli (onneksi) uusi idea.

Muotoilussa saatan onnistuakin.

Pahvikala pullistui  

sanomalehtien ja maalarinteipin avulla.

Silppusin akvarellipaperit suomuiksi

 ja liimasin ne kalan kylkiin.

Komistus kuivui kukkaruukussa.

Työnimenään oli Ahven.

Puolivälissä mietin 

tulisiko tästä Helmenkalastaja.

Kuivuttuaan lopullisesti...

                                            ...se pääsi karkuun!

                                 Ehdin nimetä sen Akvarelliahveneksi.

Saaressa

Veneilimme saareen.

Ihailemaan merimaisemia.

Valokuvaamaan.

Ja rentoutumaan.

Kiitos miehelleni kärsivällisyydestä, 

elää ja olla mun kanssa.

Tarvitsisin muuten harmaantuneita oksia 

vielä  lisää... ;)

PUNKⒶLA - minitekstiili

Opin taas tänään uutta.

Nuoret opettivat minulle, 

miten folioprintti tehdään kankaalle.

Osallistuin siis minitekstiilikurssille, 

kun varsinainen vetäjä oli poissa pari tuntia ;)

Pyysimme Piia Ketoa pitämään parin päivän kurssin 
Sinisen Verstaan nuorille.

Hän on itsekin ollut aikoinaan meillä, kankaanpainantaryhmässä.

Nykyään Pialla on kaverinsa kanssa 

menestyksekäs KAKSITVÅ-yritys.

http://www.kaksitva.com/?page_id=6

Alkuun lähdettiin näin.

Minä tein omia rästihommiani, 

enkä oikein kuullut tai nänhyt mitään toisten töistä, 

joten en yritäkään selittää enempää.

Minitekstiilin kriteereitä olivat mm. kolmiulotteisuus, 

työssä pitää olla kerroksia (sitä voi jatkaa ja jatkaa...) 

ja koko ei saanut ylittää 20cm x 20cm x 20cm.

Sanoiko Piia, että siinä pitää olla kangasta ;)

~

Laitoin kuvia nuorten töistä 

SININEN VERSTAS-FB-ryhmän 'syksy 2011' -albumiin.

Piia oli opettanut edellisenä päivänä nuorille

folioprintin teon.

Minä tulin hanska kädessä 

kankaanpainopöydän ääreen kyselemään, 

kertoisiko joku mulle, miten se tehdään.

Nyt kaikki osaavat, varmasti ;)

Uittelin hopeakylkistä kalaani 

kartongista taitetussa 

'avaruuskulmassa'. 

Sitä pitää nyt jatkaa, sanoivat nuoret.

~

Aina minut keskeytetään ';)

Annoin sille rautaiset lisäevät.

Ei kuulemma riittänyt, 

joten tykitin lisää...kerroksia.

Laskin kalan kädestäni, menin työpöytäni luo 

ja keskityin kirjoittamaan 

loppuvuoden viikko-ohjelmia.

Se valkoinen hanska oli pelottava, kuulin jonkun sanovan.

Siitä tuli kala, vastasi toinen.

Mutta se ei ole vielä valmis, tokaisi kolmas, 

siinä ei ole tarpeeksi 'layereita'.

Kuulin, vastasin.

Etsin nappilaatikosta suomuja.

Olin ajatellut tehdä ihan muuta, 

ensi viikon voimaeläinkurssikin on valmistelematta...

Ruokatunti tässä meni.

'Signeerauksen' jälkeen 

kukaan ei pyytänyt enää lisää kerroksia.

PUNKⒶLA kelpasi 

kahvilaan rakennettuun näyttelyyn

muiden mukana.

~

Ja ehdin mä vielä valmistella 

ensi viikon voimaeläinkurssinkin :)

Olen selvittänyt jo kahdella eri tavalla, 

mikä on omⒶ voimaeläimeni - ja se ei ollut lipeäkala!? :D