SARTORIAn esittelyBOXi

Siinä se nyt on :)

Vastuullani olevan ryhmän, 

ateljee Sartorian esittelyboxi.

MITAT:

 13x13 (12 printtiä, kuvakoolla 13x18)

11,5x11,5 (12 printtiä kuvakoolla 13x18, joista leikkasin pienemmät)

10x10 (12 printtiä, kuvakoolla 10x15)

KANSI: 4,5 syvä ja 13,5 leveä (kansikuva Sinisen Verstaan esitteestä)

Aloitin tärkeimmästä, kannesta.

Laitoin sen sisäpuolelle suojelevan sateenvarjon :)

Olihan mulla kirjoitettuna hyvä suunnitelmakin.

Isoimman boxin 

ulkopuolelle 

laitoin kuvia ensimmäisistä töistä, 

ryhmässä tehtävistä tutustumistehtävistä...

...koko Verstaan yhteisistä opintoretkistä...

...ja ensimmäsistä omista töistä.

Keskellä oma ryhmä.

Isoimman boxin sisäpuolella 

on tarkemmin 

ja henkilökohtaisemmin omat työt.

Piirroskirjan kansien takaa löytyy oma aamupiirros, 

Toivomuspuun takaa yksittäiset painetut lehdet...

Avataanpa koko kolmikerroksinen komeus.

1.Isoin boxi: perehdyttämisjakso

2. Keskikokoinen boxi: ammattillinen (harjoitustyö)jakso

3. pienin boxi: syventävä jakso

Harjoitustyöosion ulkopuolelle

laitoin kuvia julkisista ryhmätöistä 

ja omien töiden ulkokuvauksista.

Väriympyrän perustelin 'yleisopinnoilla'.

Sisäpuolella harjoitustyöosiota on töitä,

 joissa esim. väriympyrää on osattu jo hyödyntää.

Rakkauspuukuvan takana on 

yksittäisen aplikaatio-ompeluksen kuva.

Ommeltu kettu tarkoittaa kaavojen hahmottamista, 

3D-ajattelun osaamista.

Työpajajakson voisi 

päättää tähän -

ja lähteä 

boxin kanssa työhaastatteluun?!

 Tämähän toimisi portfolionakin!?
Kannattaako mennä työhaastatteluun kuutio kourassa ;)?!

Toiset haluavat  vielä syventää osaamistaan 

ja toteuttaa itseään itsenäisemmin.

Jokainen saa jaksosta yksilöllisen todistuksen, 

josta käy ilmi erikoisosaaminen,

 oli se sitten valokuvaamista 

tai kameran edessä luontevasti esiintymistä.

Tärkeintä on, että sisäinen palo tekemiseen syttyy.

Se näkyy tyytyväisyydestä omiin aikaansaannoksiin.

Töitään haluaa esitellä muillekin.
Ne alkavat kantaa hedelmää.

Esittelin tänään itse boxini ylpeänä 

Sinisen Verstaan vastaavalle kouluttajalle, Susanna Palolle.

Hän lupasi esitellä sen perjantaina japanilaisille vieraille.

Minä saan tarkkailla heidän reaktioitaan ;)

Uskon, että paikka jää mieleen...:D

~

Boxissa käyttämäni kuvat 

ovat ateljee Sartorian toiminnasta 2011-2012, 

niin nuorten omista,

 kuin kouluttajan tekemistä töistä

 ja meidän kaikkien ottamista valokuvista.

Kuvasin  boxin 

kolme euroa maksavassa 

'avaruuskulmakotistudiossa'.

Maitokartonki ja klipsut.

Hankin kotiin heti samanlaisen systeemin.

~

Mitä muuta kuutioon voisi pakata?

3 sukupolvea, kasvutarinan,
 sukellusreissun, puutarhaunelman siemenistä satoon...?

Tai voisihan sen virkatakin?!
Mut mähän olen tehnyt sen jo ';D

http://omakoppa.blogspot.fi/2011/11/isoaidin.html


~

Sinisellä Verstaalla 7.9.2012

Japanilaiset ihastuivat esittelyboxi-ideaan. 
Se toimi kuulemma hyvin...ja ideaa voisi hyödyntää 
oppimisprosessin kuvaamisessa tai  nuorten portfoliossa.
He olivat varmoja siitä, 
että kun he seuraavalla kerralla tulevat vierailulle
he näkevät joka puolella Sinistä Verstasta kuutioita ':D

PUNKⒶLA - minitekstiili

Opin taas tänään uutta.

Nuoret opettivat minulle, 

miten folioprintti tehdään kankaalle.

Osallistuin siis minitekstiilikurssille, 

kun varsinainen vetäjä oli poissa pari tuntia ;)

Pyysimme Piia Ketoa pitämään parin päivän kurssin 
Sinisen Verstaan nuorille.

Hän on itsekin ollut aikoinaan meillä, kankaanpainantaryhmässä.

Nykyään Pialla on kaverinsa kanssa 

menestyksekäs KAKSITVÅ-yritys.

http://www.kaksitva.com/?page_id=6

Alkuun lähdettiin näin.

Minä tein omia rästihommiani, 

enkä oikein kuullut tai nänhyt mitään toisten töistä, 

joten en yritäkään selittää enempää.

Minitekstiilin kriteereitä olivat mm. kolmiulotteisuus, 

työssä pitää olla kerroksia (sitä voi jatkaa ja jatkaa...) 

ja koko ei saanut ylittää 20cm x 20cm x 20cm.

Sanoiko Piia, että siinä pitää olla kangasta ;)

~

Laitoin kuvia nuorten töistä 

SININEN VERSTAS-FB-ryhmän 'syksy 2011' -albumiin.

Piia oli opettanut edellisenä päivänä nuorille

folioprintin teon.

Minä tulin hanska kädessä 

kankaanpainopöydän ääreen kyselemään, 

kertoisiko joku mulle, miten se tehdään.

Nyt kaikki osaavat, varmasti ;)

Uittelin hopeakylkistä kalaani 

kartongista taitetussa 

'avaruuskulmassa'. 

Sitä pitää nyt jatkaa, sanoivat nuoret.

~

Aina minut keskeytetään ';)

Annoin sille rautaiset lisäevät.

Ei kuulemma riittänyt, 

joten tykitin lisää...kerroksia.

Laskin kalan kädestäni, menin työpöytäni luo 

ja keskityin kirjoittamaan 

loppuvuoden viikko-ohjelmia.

Se valkoinen hanska oli pelottava, kuulin jonkun sanovan.

Siitä tuli kala, vastasi toinen.

Mutta se ei ole vielä valmis, tokaisi kolmas, 

siinä ei ole tarpeeksi 'layereita'.

Kuulin, vastasin.

Etsin nappilaatikosta suomuja.

Olin ajatellut tehdä ihan muuta, 

ensi viikon voimaeläinkurssikin on valmistelematta...

Ruokatunti tässä meni.

'Signeerauksen' jälkeen 

kukaan ei pyytänyt enää lisää kerroksia.

PUNKⒶLA kelpasi 

kahvilaan rakennettuun näyttelyyn

muiden mukana.

~

Ja ehdin mä vielä valmistella 

ensi viikon voimaeläinkurssinkin :)

Olen selvittänyt jo kahdella eri tavalla, 

mikä on omⒶ voimaeläimeni - ja se ei ollut lipeäkala!? :D