omA KOPPA

omA KOPPA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Netta Kervinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Netta Kervinen. Näytä kaikki tekstit

Pukukoru





Ostin kirpputorilta 
keskeneräisen pitsiliinakäsityön.

Tuputin kusenkeltaiset pitsit 
Paverpolilla (kankaan kovetusaine), 
joka oli valmiiksi sävytetty tummanharmaaksi.




Liitin pitsikukkaset yhteen 
harmaalla ketjulla.



Etu (sovitusnukke on mies).



Taka.


Korun idea on entisen oppilaani, 
Netta Kervisen 

Netta oli pitämässä korukurssia 
Sinisellä verstaalla - ja tottakai olin hetken opissa.




Ylimäämääräisestä pikkuneliöstä 
taivutin sormuksen.



Tämäkin oli Netan idea.



Korvikset keksin itse, 
vai keksinkö ;)?!

~

Aikaisempi korukurssi:

KUULUMISIA - pitsikorukurssi




Sininen Verstas ei ole koulu, 
joten emme käytä myöskään
koulumaailman termejä.

Puhun nuorista, sartorioista
 ja entisistä nuorista 
(tälle voisi keksiä paremman nimen).

Kouluttajia kutsutaan 
omalla nimellä.
Ope-sanaa en edes kuule.



Vanha sartorialainen 
kahdeksan vuoden takaa, 
Netta Kervinen 
on luonut oman
 *Ainokainen*-tuotemerkin.




Uusimmassa Moda-lehdessä 
oli tuulahdus New Yorkista 
ja juttua Ainokaisestakin (ylh.oik.) 



Meillä oli rahaa yhteen erikoiskurssiin.
Pyysin sitä Netalta.



Alustavasti mietimme pitsikorujen tekoa
 kankaankovetustekniikalla... 
 sartoriat ehtivät tehdä 
sen lisäksi paljon muutakin :)

~

Kuvia nuorten töistä
 löytyy Sinisen Verstaan FB-ryhmän sivuilta 
KEVÄT 2013-albumista.




Minä tein kaikki 
rästissä olleet hommat - ja myös
paljon muutakin :)



Kokeilin väritöntä kovetetta.



Ja valmiiksi värjättyä.





Luonnonkuituihin ja tekokuituihin.



Valkoiset pitsit muuttuivat käsissäni
asfalttikukiksi.








Kokeilin erilaisia kuvaustapoja.





Palasin rästihommiin ;)



Kokeilin kaksoiskomponenttiliimaa.



Mietin, 
voiko vanhaa kihlasormusta käyttää.






kuva: Stella

Mikä mun ammatti...työn alla olikaan ;D?



Päätin pitää paussin.



Ja päivittää tänne aika ajoin kuulumisia,
vaikka blogi onkin tauolla.




Korukurssin päätteeksi 
pääsimme käymään 
Netan ja kumppaneiden työhuoneella.












*Ainokaisen* uusimpia koruja.





Lopuksi vierailimme  Palonissa.

Minna kertoi yrityksestään
ideasta lähtien.


















 Hyvästelimme Eerikinkadulla.

KIITOS Netta! <3




Ainokainen




Olen onnellinen toisen puolesta.



Hän on lahjakas tyttö.
Ahkera. Omatoiminen. Idearikas.
Oman tien kulkija, kenellä on arvot kohdallaan.



Puhun Netasta,
entisestä oppilaastani ateljee Sartoriassa.
Siksi tytöttelen ;)



Lahjakkaan nuoren kohdatessani,
toivon parasta.
Että hän pärjäisi
valitsemallaan käsityöläiskujalla.



Sitä toivon todella.

Ja sitten,
vuosien päästä, tapaamme ja
kuulen hyviä uutisia.

Netta oli opiskellut lisää,
perustanut oman *Ainokainen*-vaatemerkin
ja tekee työtä nyt sen eteen.
Hän on palkittu ekodesigneri
ja Ainokainen on saanut näyttely- ja palstatilaa
useissa foorumeissa ja lehdissä,
Suomen rajojen ulkopuolellakin.
Viimeksi katsoin aamu-tv:stä Netan haastattelun.
Ja nyt kuulin uudesta nettikaupasta.

Arvatkaapa lämmittääkö :)



Seurailen Ainokaista.
Kuulun Ainokaisen FB-ryhmään,
luen Ainokaisen blogia,
katson kotisivuja
ja sitä kautta saan tietoa kaikista
lehtijutuista, näyttelyistä ja uusista paikoista,
mistä voi ostaa Netan
suunnittelemia ja toteuttamia tuotteita.

 http://www.facebook.com/group.php?gid=103094023832

http://oivalluksistaolevaisiksi.blogspot.com/





Kyllä me privaatistikin välillä kirjoittelemme,
kysyin Netalta esim. lupaa tehdä tämän postauksen :)


*Ainokaisen* krakaruusuke
kruunan mun työn.

Kuka voisi olla kannustamatta
noin kauniin krakaruusukkeen tekijää!?

Tai paremmin sanottuna,  
oppilaastani on tullut  mun opettaja :)



KRAVATTIMEKKO
Niksipirkon 'virka-asu' ;)



Fiilistä ukin vanhasta laulukirjasta - en voinut olla
laittamatta nuotteja tähän postaukseen, 
onhan Ainokaisella niistäkin tehtyjä tuotteita ;)

ONNEA ja menestystä Netta
ja Ainokaisen uusi nettikauppa!!!



Ainokaisen tuotteita livenä,
Merimiehenkatu 18, Helsinki.