KIRJONEULEVILLASUKAT

En ole tehnyt kirjoneuletta

pariinkymmeneen vuoteen.

Päätin kaivaa taidon toimintamuististani

ja suunnitella oman mallin sukanvarteen.

Pikseligrafiikkaa ruutupaperilla :)

Sokerilapoilla suunnittelu käy kätevästi.
Palan muoto on sama kuin silmukan, suorakaide.

N. Boyadjian: The Heart

ja Joanna Rubin Dranger: Neiti pelokas ja rakkaus + teesihti

Halusin sukkaan sydänkuvion lisäksi

siksakkia, sydänfilmiä, biorytmiä, ylä- ja alamäkeä -
särmikästä kuviota vastapainoksi pehmeille muodoille siis.

Tässähän ne ovat molemmat :)

Aivan. Miksi sydän?

Koska jo muinaiset egyptiläiset uskoivat

ihmisen järjen, tahdon ja tunteiden sijaitsevan sydämessä.

Neulemallin suunnittelussa tarvitaan kaikkia :)

Suunnittelemani raportti (=mallikerta) on

16 silmukkaa leveä ja 11 korkea.

Tässä mallissa jokainen kerros on erilainen.

Aloitus: 1 vaalea, 2 mustaa, 5 vaaleaa, 1 musta, 5 vaaleaa, 2 mustaa.

Toinen kerros: 4 mustaa, 3 vaaleaa, 3 mustaa, 3 vaaleaa, 3 mustaa.

Kolmas kerros: 4 mustaa, 2 vaaleaa, 2 mustaa, 1 vaalea...

Neljäs, viides, kuudes, seitsemäs....yhdestoista.

Neulomiseen pitää aluksi keskittyä, 

varsinkin näin pitkän tauon jälkeen.

~

Kirjoneuleen neulominen on meditatiivista.

Työtä joutuu katsomaan ja silmukoita laskemaan jatkuvasti.

Voisin sanoa, että sen tekeminen on myös terapeuttista,

sillä keskittymällä silmukoihin,

tulee unohtaneeksi ainakin hetkeksi muut asiat. 

Onnistuminen tuottaa iloa ja parantaa itsetuntoa,

sitä enemmän tietysti, mitä vaikeampi neulemalli on työn alla ;) 

Mallissa tulisi olla

4:llä tai 3:lla jaollinen määrä silmukoita.

Tässä on 16s 3:lla puikolla, yhteensä 48s.

Kuvion pitäisi myös saumakohdassa osua kohdalleen,

samoin kantapään sivuissa,

pohjassa kantapään jälkeen

ja loppua eheästi ennen kärkikavennusta.

Kantapäätä neuloessa tarvitaan muuten viideskin puikko.

Liian pitkät langanjuoksut

sukan sisällä ei myöskään tunnu mukavalta,

sukkaa pukiessa ainakaan.

Tässä mallissa pisin kuljetus on 7s.

Piirsin kolme kertaa mallin uudestaan,

ennenkuin sain silmukat täsmäämään kuvion kanssa

ja sukasta oman jalkani kokoisen.

Punavihreänä tämä kuvio pomppisi silmille!?

Onkohan tuossa on tarpeeksi pituutta?

Joko voi tehdä kantapään  - sen tekemisen jätän selostamatta ;)

Kirjoneule ei jousta niin hyvin kuin tavallinen sileä neule.

Laitoin tähän + 8s aikaisemmin neulomiini verrattuna,
jotta se ei kiristä pohkeesta.

Yritin neuloa myös vähän löysemmällä käsialalla.

Noh, antaisin näistä 8.

~

Suomalaisen käsityön opetuksen päivää

vietetään 17.1.2011. Se täyttää 130 vuotta.

 http://www.kaspaikka.fi/

Siksak-kuvion kärki
osuu keskelle jalkapöytää.

sukkalanka:
Novita, Tuomas, puikot nro 3,5

sukkasiskot

Toivottavasti tämä sepostukseni sukanvarresta

lisää käsityön arvostusta, työlästä hommaahan se on :)

Bruno Ernst: M.C.Escherin TAIKAPELI


Olisko tässä M.C.Escherin teoksessa
tarpeeksi haastetta seuraavaan kirjoneuletyöhön ;)

VIRPI PUIKOISSA

Mieli on tyyni, ja kädet käyvät koko ajan ;)

Neulominen on kuin joogaa käsille,
miksei myös omalle pääkopalle. 

Lasken kolmeen:
1- lanka puikolle, 2- silmukan läpi, 3- silmukka pois puikosta. 

Työ käy kuin valssi.

kuva: Jarkko Sarjanen

Toinen kehrää ja toinen neuloo.

Olen kuullut vanhan kansan sanonnan:

'Jos miehelle neuloo seurusteluaikana villapaidan,

ei koskaan pääse naimisiin hänen kanssaan.'

Yhdistän usein neulomista ja virkkaamista samaan työhön.

Kahdella puikolla ja yhdellä koukulla tulee runsaampi jälki.

Kerta kiellon päälle, vai olikohan tämä jo peräti kolmas ;)

Vahvistin kantapäitä ja kärkiä kultalangalla.

Terät on neulottu, varret virkattu.

~kesävillasukka varvastossuja ajatellen~

Hankalien paikkojen yli voi hypätä, tässä tapauksessa kantapäiden.

Eihän niiden kautta opita... 

Muistelin Dahabissa näkemiäni beduiinien kamelinsatulatupsuja,

kun letittelin näitä.

Ompelen saumat käsin oikealta puolelta, jotta voin tarkkailla jälkeä.

Mä ajoin takaa kunniaa

sain hattuuni tupsun.

Nyt tupsu mua huvittaa,

se heiluu päässä hupsun.

Einari Vuorela

Kumman OMA tämä koppa olikaan?

kuva: Jarkko Sarjanen

KÄSITYÖT

Latviankielen sana virbs on ohut sauva, keppi, seiväs ja SUKKAPUIKKO.

Suomenkielessä sanasta tuli virpi.

Vitsailen, piiskailen ja koivuilen omalla nimelläni myöhemmin lisää.

PUS. Beduiinien kameleille :)