Virkavapaa-ajan
'lopputyö'
aluillaan.
Sen nimi on vaatimattomasti
omⒶ ELÄMÄ.
Istuin alas
ja tunnustelin materiaaleja:
Päätin, että
taustasävyt kertovat tietyn ajanjakson
yleisfiiliksestä
ja värit kuvastavat
merkityksellisä tapahtumia ja muistikuvia.
Työ alkaa navasta ja etenee spiraalina,
ei vuosirenkaina ;)
Jokaiselle värille on
omakohtainen merkitys:
Keltainen voi olla aurinkoa tai ampiaisenpisto.
Keltaista löytyi myös lapsuudenkotini keittiöstä ja kesämökiltä.
Pinkkiä ei voi tyttölapsi ohittaa!
Myöhemmin se tuo mieleen eksoottiset maat ja matkat.
Turkoosi tuo lähemmäksi, Egyptiin ja Välimerelle.
Punainen voi olla rakkautta, mutta myös raivoa.
Sininen merta, taivasta, ensimmäiset farkut,
rakkaani silmät (sekä kissani, että mieheni)
- tai työpaikkani, Sininen Verstas.
Ruskea tuoksuu puuöljylle, kitaroille ja mummovainaalle.
Kaikille muillekin tärkeille ihmisille löytyy oma väri.
Harmaa ei aina ole ankeutta,
se merkitsee minulle myös vakautta ja rauhaa.
Mikä kiiltää, ei välttämättä tarkoita aarteita ja rahaa ;)
Eikä mustakaan välttämättä ole synkkyyttä, ainakaan mulle.
Violetista alkaa Taidelukioaika.
Tumma kohta on kasaria...
nuoruutta ja ehdottomuutta,
opiskeluasunnon sisustuksen ja oman vaatetuksen värejä.
Lapsuus ja nuoruus muisteltu...
Onpa työläs projekti.
Elämä jatkuu...
Ai, mikä tästä tulee isona!?
Vai minusta ';)
Mun toive oli saada litistettyä se lasin väliin.
Vaan kun halkaisijaksi tuli 150cm,
se taitaa jäädä haaveeksi.
Leikkasin pyöreästä
terassimatosta sopivan kokoisen,
huolittelin reunat teipillä
ja kiinnitin oman elämäni siihen
sprayliimalla.
Aion naulata 'omAn ELÄMÄNI' seinälle.
Voin katsoa sitä, jos joskus tuntuu siltä,
etten ole saanut mitään aikaiseksi ''':)
Voiko tästä sanoakaan, että
se on valmis?
