omA KOPPA

omA KOPPA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanerva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanerva. Näytä kaikki tekstit

Kanerva - MEKKO, Nuppu Print Company




Innostuin viime yönä...



...ompelemaan :)


Olkasaumat ensin.


Ompelin ne saumurilla kahteen kertaan, 
koska olkasaumat ovat pienet
 ja ne kuitenkin kantavat koko ...pitkän helman.

Käytin nuppineulaa vain kerran, 
hihan kohdistamisessa olkasaumaan.





Huolittelin samantien hihan reunan...



...ja pääntien.



Seuraavaksi surautin molemmat sivusaumat
 ja huolittelin mekon helman.



Nämä voisi jättää modernisti näinkin?



Mun on pakko huolitella...siis kääntää reunat.

Mun silmissä työ näyttää muuten 
kiireessä tehdyltä ja keskeneräiseltä.



Helmaan jätän tämän, 
kankaan vuosiluku vaan kääntyy sisälle.



Pääntiellä käänsin reunaa vain sentin.



Hihansuissa ja helmassa kaksi.

Ompelin loivalla sik sakilla, joten ommel joustaa hieman
 - trikookankaasta kun on kyse.



Siistin ompelutyön salaisuus on...silittäminen.



Tässä vaiheessa fuskaan usein, 
mekkohan siliää itsekseen mun päällä?! ;)



Kanerva, kuosi on tarkoituksella kukat alaspäin 
- minusta se on kauniimpi niin, tässä mekossa.


On muuten laadukasta 
(sileää, viileää, paksua, jämäkkää, laskeutuvaa, ei rullaantuvaa...) trikoota, 
jota oli myös helppo ommella.



Kiitos, mulla oli mukava ompeluhetki - ja toivottavasti tänään 
kaunis päivä uudessa mekossani :)






Kuva: Jarkko Sarjanen

~

Kangas -> 



kanervamekko





Jostain syystä 
kaikki mustikkaiset 
ja kanervaiset sävyt 
näyttävät minusta 
juuri nyt mukavilta....
kesän alussa!?





Mikä on lievempi sana
pakkomielteelle?



Kehittelen jatkuvasti uusia,
pelkistettyjä trikoomekkoja.



Innostun yksinkertaisista 
leikkauksista ja muodoista... 
kuten tämä ';D



Helman pituus.



Pakan mitalta leveyttä.



Piuhojakaan ei olisi tarvinnut?



Helppo- ja nopeatekoinen oli, 
piuhojenkin kanssa.

Jätän luomuksen odottamaan syksyä...
sillä tämä pikeetyyppinen neulos on melko raskasta ;)




pitsiliinⒶTAKKI




Jokakeväisistä lempiväreistäni,
trendeistä piittaamatta, on kanerva.
Tai marjapuuro, vispipuuro, puolukkapuuro.
Kissankielenvärinen pinkki.



Kaupoissa ei ollut
kissankielenväristä kevättakkia.
Päätin uudistaa vanhan
villakangastakkini
käyttämällä kattivärikartan
muita sävyjä,
mitä löytyi pitsiliinavarastostani.



Halusin löytää paikan myös virkkaamalleni
käsittämättömälle rinkulalle.




Asettelin hartioille äidilta saamani pitsiliinat.
Pääsevät paraatipaikalle.



Mitenköhän nämä olisi parasta kiinnittää,
käsin vai koneella?



Leikkasin takin helmasta pois 10 cm,
halusin lyhentää sitä.
Nyt pääsen myös kätevästi
vuorin ja päällyskankaan välistä
ompelemaan liinoja.



Kätevästi?



Tämän paksun rinkulan
ompelin käsin.



Hyvältä näyttää.

Vai näyttääkö?
Pitsiliinat on lätkitty villakangastakkiin.
Kaipasin jotain yhdistävää tekijää.



Kokeilin kirjoa omⒶnnäköistä.

Vaaleanpunainen ja pitsit
alkoivat ärsyttää hempeydellään ;)

Aikani kokeiltuani erilaisia ronskeja pistoja,
purin ne kaikki pois.
Jälki näytti käsityön raiskaukselta.




Vaihdoin kirjontalangan puuvillaksi
ja pistot asiallisemmiksi.
Mustasta väristä en halunnut luopua,
onhan takin vuorikin musta.



Ja koska tämä yksi musta rinkula
on (väkisin) mukana ;)





Kurkistus takin sisään.





Hihoihin ajattelin nauhoja, teknisistä syistä.
Niihin ei pääse kunnolla
vuorin ja päällyskankaan välistä
 pyörylöitä ompelemaan.



Täytyy tunnustaa,
että osa virkatuista liinoista meni väärinpäin
ja näköjään tämä nauhakin ;)





Nappilöytö kirpparilta, eikö vain?



Mariian tekemä rhodoniittikoru, ONNIMYLLY
kruunaa mun kevätlookin :)

~

Tuosta ei taida tulla käyttötakkia,
sanoi kotikriitikko keskeneräisestä työstä.

Vaan minäpä olen jo ulkoiluttanut tätä ;)





















Entäpä jos olisinkin ommellut pitsiliinat näin,
ensimmäisen suunnitelman mukaan?