omA KOPPA

omA KOPPA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihastus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihastus. Näytä kaikki tekstit

Käpy ja Puuvilla - kohtalotoverit



Käpy ei saanut 
silmiään irti...



...kauniisti paahtuneesta 
Puuvillasta.



Puuvilla 
ei oikein ymmärtänyt, 
mitä hienoa Käpy näki 
epätasaisesti ruskettuneessa 
ulkokuoressa...



...eikä se halunnut 
kertoa miten...



...siis koekuvauksista.



Käpy kiikutti jo kukkaa... 



 ...ihastukselleen.



Se luritteli lempeään...
eikä myöskään halunnut kertoa itsestään...



...siis omista tämän kesän
(kuvaus)kokemuksistaan.



Tietokirjailija 
työssään ';D



Eksyinkö mä aiheesta?



 Mikään ei ole ikuista?



                               

Puuvillakin unohti, 
mitä sen oli pitänyt lahjakakkaralla tehdä!



Se sopersi tykkäväänsä  eniten 
mykiön fraktaalikuviosta...



...ja ehkä hieman 
Kävyn samantyyppisestä, suomuisesta...
ulkokuoresta.



Kumpikin tunsi, 
että tässä kohtaamisessa on 
jotain syvällisempääkin.


Molemmat olivat hiljaa...pussaillen 
ja päättivät nauttia loppukesästä,
olla miettimättä menneitä tai 
muita rautalankalampaita
 - ja varsinkin tekeillä olevaa 
omA KOPPA-kirjaa ;)


10.10.2011 TAPAHTUMA - 'hyvänmielentuolit'




Action!

Terveisiä Rautatieasemalta - 
kaikki nuoret olivat paikalla ja 
Arajärven Pentti myös :)



Roudasimme kamat
tavarankuljetustaxilla.

Meillä autokyydin saaminen on kimuranttia. 
Ymmärtäväinen yhteistyökumppani 
hoiti asian ja maksoi tavarataxin. 

Olivat tehneet meille 
standinkin valmiiksi. 



Ja laittaneet suojapressun työpisteeseen.



Olisimme voineet kävelläkin 
ja kantaa tuolit ja tarvikkeet, 
vaan kun oli koiranilma - ja meidän tehtävän oli 
tehdä ohikulkijoiden kanssa 
'Hyvän mielen tuoleja'.


Tähän oli tarkoitus saada 
houkuteltua ohikulkijoita kirjoittamaan Ihastuksiaan.



Osalla oli kiire.
Osa oli vastapuolen magneetilla varustettuja ;)



Joku innostui heti.


Lopulta yksi jos toinenkin uhrasi aikaansa.






Lapset halusivat osallistua.



Aikuisilla oli usein kiire.



Välillä ohi ei kulkenut ketään.



Välillä tuli hoppu...


...tavata omia kavereita :)



Heittää hyvää läppää.



Nämä ovat muuten
Urho ja Petteri - 
työnimeltä Läppätuolit.



Ja tuunata tennareita naapurissa.



Osallistua ylipäätään :)



Kaikki pääsivät vuorollaan kiertelemään, keräämään karkkeja, 
kahville, vessaan ja tupakalle, vaikkei sovittu täsmävuoroja.

Pitikö mun sanoa, että työpisteestä ei livistänyt kukaan ;)



Unelma-tuoli puhutteli eniten.
Ensin sen väri pysäytti. 
Sitten ihmiset alkoivat pohtia toiveitaan.
Sanoivat tehtävää vaikeaksi.












Yksi sanoi, että on jo kaiken toivonut.
Toinen mietti, uskaltaako ;)







Unelmahan
 saattaa vaikka toteutua ;)



Eräs ohikulkija palasi takaisin - ja toi kukkia, 
ne olivat kuulemma unelmia meille.



Liitimme ne muihin unelmiin.



Tuliko hyvä mieli - onnistuimmeko?



Tilaustyön tekijä ainakin halasi :)



Seuraavana aamuna läpikäydyn palautteen mukaan kyllä, 
onnistuimme. Pääosin meillekin jäi hyvä mieli.
Kaikille ei riittänyt vaan niitä tuunattavia tennareita.
Ja tapahtumakarkit oli pahoja.

Yritän järjestää nuorille konkreettista korvausta ;)

Kiittelin nuoria loppuroudauksen ripeydestä. 
En ehtinyt kissaa sanoa, kun kamat oli pakattu.
Ja työpajaesimies oli paikalla näkemässä kaiken ;)

Tiaustyöt, 
vaikka ovatkin itselle tehtyjä harjoitustöitä 
huomattavasti raskaampia, 
ovat antoisampia, monitahoisempia, korvaamattomia. 
Ei meidän niitä pakko ole tehdä. 

Kiitän yhteistyökumppaneita, 
jotka haluavat tehdä 
nuorten työpajojen kanssa yhteistyötä 
ja luottavat meihin.

Muistaakseni emme ole mokanneet vielä yhtäkään juttua, 
ihan kokonaan ;)


~


Tilaustyön suunnittelusta ja tuolien toteutuksesta
 tein postauksen aiemmin: