omA KOPPA

omA KOPPA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogi. Näytä kaikki tekstit

Omissa (väri)ympyröissä - omA KOPPA 6 vuotta




Huomenta...



Mitä kouluttajan mielessä...?



Oma ajatus on katkennut 
jo kauan aikaa sitten...



...mutta juttu vaan jatkuu ;)



Kuka on muuten suunnitellut 
Firkarsin sakset...?



Olen ollut viime aikoina
niin uppoutuneena...



...leipätyöhöni...



...etten muistanut edes...



...blogini vuosipäivää!

23.9.2016
omA KOPPA -  6 vuotta :)



Istahdin alas...



...kokoamaan vähän kaikkea.



Olen istunut tuolla samalla punaisella työtuolilla vuodesta 1999.


Allekirjoitan sähköpostini:

Virpi Marjaana Siira
kouluttaja, kirjailija, taiteilija

En ole oppinut noihin töihin...



...pelkästään lukemalla...



...vaan tekemällä.



Olen kiitollinen kaikista
vuosien varrella saamistani mahdollisuuksista.



omAn ELÄMÄni LEMPIVÄRIT

omA KOPPA 365 
(VMS, WSOY 2016)



Kaunis KIITOS kuudesta vuodesta rakkaille lukijoilleni 
kokeilemisesta, kommentoinneista, kirjeistä, kohtaamisista, 
yhdessä oppimisesta  - ja jakamisesta <3







omAn ELÄMÄni väriympyrät - omA KOPPA 5 vuotta



kuva: Pirjo Pihkala


HC Bergin näyttely, 
Galerie Forsblom, Helsinki.

Mulle kerrottiin, 
että näitä väriympyröitä täytyy tuijottaa kauan, 
 jotta näkisi jälkikuvia ja -värejä.



En jaksanut tuijotella ihan kaikkia ;)



Mietin, miten...


 ...ja jatkoin taas epäskarppien 
ympyröiden ihmettelyä.

Tekniikan sijaan minua jäi askarruttamaan, 
millä perusteella tai systeemillä 
taiteilija valitsi juuri nämä värit rinkuloihinsa.



Seuraavana päivänä...
piirsin pastelliliiduilla 
yleispätevän viikkokalenterin.

Minun maanantai on sininen.
 Se on työviikon alku.
Kouluaikaiset, sinisten vihkojen kannet 
ovat kai värittäneet työmuistini näin ;)
Tiistai on minulle yleensä idearikas, oranssi päivä.
 Keskiviikkona pääsen vauhtiin, 
se on energinen ja nopeatempoinen,
 karpalonpunainen kiirehtimispäivä. 
Torstai taas on jo paljon rauhallisempi, 
 oliivinvihreä keittopäivä.

Per...jantaiksi valitsin turkoosin.
En osaa selittää sitä.
Haaveilen kai...muualla olosta ;)

Lauantaiksi piirsin lapsuuteni lempivärin.
Tykkäsin kissankelloista.
Lauantai on itsensä palkitsemispäivä, 
kukkakimppu ilahduttaa aina.

Sunnuntaina paistaa aina aurinko, 
kissa elää kiitoksella ja...
siksi se on oman kullan-keltainen ;)



En saanut tarpeeksi väriympyröistä, 
joten mietin vielä 
aina ajan tasalla olevan vuosikalenterin.

Keskellä on tämä hetki, tummanvihreä syyskuu...
johon (13-rinkulainen) vuosikalenterini palaa.

Taustaväriksi valitsin 
oman syntymäkuukauteni värin.




Vaihdoin välinettä pastelliliiduista akvarelleihin.



En pystynyt 
hallitsemaan...ajantajuani.



Vaihdoin välinettä taas, 
takaisin ensimmäiseen,
hyväksi havaittuihin pastelliliituihin.
HC Bergin jälkiväriympyrätkään 
eivät enää jostain syystä kummiteleet.


Nyt keskityin omiin...ja mietin läpi koko elämäni LEMPIVÄRIT.
Keskellä lapsuuden lilat...kissankellot.



Turhauduin taas...
A4:lle ei mahtunutkaan mun koko elämä, 
vain puolet siitä, jos sitäkään!

Kylläpä aika rientää...
JA muisti pätkii, sillä mieleeni tuli moneen kertaan  
uusia asioita - siis värejä, jotka olin unohtanut omAn ELÄMÄn väriympyrästä.



Tarkistin...viime vuonna (vasemmalla 2014, oikealla 2015) piirtämästäni 
omAn ELÄMÄN (keskeneräinen sekin) VÄRIYMPYRÄSTÄ, 
mitä olin unohtanut ;)

~

Ympyrän muodossa on kaikki...
Sen avulla on helppo miettiä asioita, 
omAsta navasta ja elämästä eteenpäin.

Jatkan jonain päivänä
oman elämäni ympyriäistä lempivärikarttaa
miettimällä sävyt aikuis... siis tähän päivään saakka.

Juuri nyt en ehdi ;)



5 vuotta sitten,
 idearikkaana oranssina, energisenä ja karpalonpunaisena päivänä
 syntyi omA KOPPA.

Otetaanpa sille, koko kallollinen - kippis ja KIITOS! :)


~


omA KOPPA - etymologia ja Alkukirjaimet:


omA KOPPA - blogi 4 vuotta


Olen harrastanut...



...taivuttelua...



....venyttelyä...



 ...käsillä ajattelua...



kuvat: J.Sarjanen

...ja rentoutumista 
omAssa tilassa 
 4 vuotta.

~

Ensimmäinen postaukseni 23.9.2010
http://omakoppa.blogspot.fi/2010/09/koppa.html

~

Kaunis KIITOS 
ja syvä kumarrus
kaikille käsien avulla ajatteleville, 
oivaltaville lukijoilleni :)








Keskeneräinen...




Aarrearkku, kirpputori,  
Kotka.




Vuosi taisi olla 2011.





Olin inspiroitunut.



Naureskelin niiteille.









Jätin tuolin hautumaan
parvekkeelle.




Kului kuukausi.
Tai kaksi.



Sain hankittua verhoilukankaan.



Tai kaksi.



Tuli joulu...



...ja tuoli jäi verhoilematta.



Tuoli jäi parvekkeelle koko talveksi.



Tuoli tuli bussilla Helsinkiin.
Lumipyryssä roudaamisesta ei ole kuvaa ;)



Taisin istua siinä koko talven, 
ennenkuin tutustuin ostokseeni tarkemmin.



Vuosi vaihtui.


















Tuli kevät.



Tuli kesä.






Tuli seuraava syksy.




Toinen joulu lähestyi.





Löysin verkaa 
verhoilukankaaksi.













Ostin verhoiluniittejä.






En muista, mitä tässä kohtaa tapahtui...

...tai muistanpas, 
mutten haluaisi muistella.



Verhoilunastojen alta 
olisi pitänyt paklata ennen maalausta.
Tuoli oli rei'itetty niin täyteen, 
ettei siihen voinut lyödä nastoja vieri viereen, 
tai edes parin sentin välein.

Siinä selitys
aikaisemmille 'juoponnaulauksille'.



Katti on tehnyt talven aikana 
 omat revinnäistyöt 
verkakankaaseeen.



Ja pinnoittanut sen myös.



Taas on tulossa kevät.

Nostin tuolin paraatipaikalle olohuoneeseen.
Se ei satu enää silmään.
Verhoilunastat eivät tule uniin.

Vieraita täytyy vaan joskus varoittaa istumasta...
katin karvoittamalle valtaistuimelle.



Olen oppinut sietämään keskeneräisyyttä(ni), 
ainakin yhden tuolin verran!?


Mikä tässä maailmassa 

ei olisi/jäisi kesken?!


Postaus jää nyt kesken...

blogi menee tauolle.




~



KIITOS tähänastisesta matkasta

kanssakulkijoille, 
roudarille ja revinnäistyöntekijälle. 

On mietintätauon paikka.



Virpi