omA KOPPA

omA KOPPA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aloitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aloitus. Näytä kaikki tekstit

#purkutarina ----***---*** -> O




1=3

Keksin jakaa paksun langan 
kolmeen osaan, 
ettei neuleesta tulisi niin painavaa.

(Katso edellinen postaus, 
CHUNKY WOOL-pipo.)



Puikot numero 10.

Neulominen oli silti raskasta, 
neule tuntui tönköltä...




...mutta en tehnyt mitään, 
 tai siis jatkoin vaan neulomista?!



Olin ehtinyt neuloa hihatkin...



...ja tehdä ohjekuvia.

Näissäkin on vääriä numeroita, 
joita olen yrittänyt korjata 
kuvankäsittelyohjelmalla. Huoh.



Koska neule ei kouhkeutunut itsekseen...



...tajusin vihdoin purkaa 
pahaa mieltä aiheuttavat teokset...



...pois silmistäni.



O        O



Neulo, pura, neulo, pura...keri.

Mitkä olisivat tähän ohjeeseen sopivat 
universaalit merkit!?

 ----***---*** -> O


Taas MOKA, kirosanat puuttuvat?!

V**** F***  M*****....


En keksi edes 
universaalia sadattelumerkkiä!?

#om...Ⓐ?..........




O

Tässä on kolmen pitkän illan työ.

Kysyin siltä, 
mikä se haluaisi olla isona.

Kerä ei jaksanut heti purkamisen jälkeen puhua.


~


Perustin FB-sivuilleni albumin
 'Tekevälle sattuu, kootut pikkuMOKAT ->



Otan vahingonilolla vastaan teiltäkin 
kuvia ja purkutarinoita, 
liitän kuvat tuohon albumiin 
opiksi ja vertaistueksi toisillekin ;)





Starttipaketti siskolle




Sisko oli käynyt blogissani.




Minä kävin siskon luona...



...viettämässä...



...virkavapaa-aikaani.

(Sisko on yhdeltä koulutukseltaan
 parturi-kampaaja.)



Monen asian aloittaminen 
on toisinaan hankalaa.

Siskon toiveissa on ollut opetella uudestaan virkkaamaan...poncho.



Tein hälle starttipaketin:

1. Paksu ajattomanvärinen lanka, 
ei hirvittävän kallis.

2. Sopivan kokoinen koukku, 
tiukalle käsialalle numeroa suositeltua isompi.

3. Mallisuunnitelma. 

4. Valmiiksi aloitettu työ ;)



Kertasimme ohjeen:

3 pylvästä vierekkäin, 
jokaisen ryppään väliin 2 ketjusilmukkaa.
Skarppina kulmissa, 
joihin tulee 2 pylväsryvästä.



Isoäidinneliöt tulevat 
bonchon alareunaan.



Virkkasin siskon päänympäryksen verran 
ketjusilmukoita.
Siihen isoäidin...piirakan ;D
eli vain kahdessa kohdassa levennykset.

Työtä virkataan ympäri 
haluttuun pituuteen.


Samankaltainen:



Tein myös kässäpussin... 



...josta koira ei saa 
otettua keriä.

(Ympyräkoodi pussin koristuksena on 
seuraavia käsitöitä, patalappuja varten...)



Toivon saavani jonain päivänä siskolta 
koiranulkoilutuskuvan, 
jossa hänellä on 
omavirkkaama poncho päällä :)

~



Pari päivää myöhemmin 
sain kuvaviestin siskolta. 
Palat virkattu, 
ompeluhommat ja hapsutukset työn alla.

Tulin onnelliseksi :)

~


Vuodenvaihteen jälkeen...



...siskokin tuli...



...onnelliseksi omasta osaamisestaan.


Helppotekoinen boncho




Jos osaat virkata
 isoäidinneliön, 
onnistuu tämäkin!



Alkuun virkataan ketjusilmukoita 
päänympäryksen verran 
-> liitetään yhteen rinkulaksi.



Rinkulaan tehdään 
3 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa...
3 pylvästä, 2 kjs...
3p, 2 kjs...kuten isoäidinneliöönkin.

EDESSÄ ja TAKANA
on levennykset.
Samaan lenkkiin virkataan 
3 pylvästä, 2 kjs, 3 pylvästä.



Ja matka jatkuu
niskan puolelle.



Tässä bonchossa tarvitsee skarpata 
ainoastaan parilla ekalla kierroksella.
Levennykset tulevat 
aina samaan kohtaan, 
eteen ja taakse.

Siitä syntyy salmiakin muoto.



Hahmottamisen helpottamiseksi 
voi työhön laittaa punaisen merkkilangan.

V

Kerrokset voi virkata myös eri väreillä.



Bonchon voi virkata yksivärisenä tai raidallisena
 täyteen pituuteen - 
tai reunoihin voi taiteilla  isoäidinneliöitä. 



Tai jotain muita... neliöitä.



Tilkut täytyy ommella yhteen.



Jos lankaa on vielä jäljellä, 
sen voi letittää, tupsuttaa tai hapsuttaa reunoihin.



Kokeillaan mahtuuko!?






Miten täältä löytää ulos!?







Tietenkin se mahtuu...sehän korvien välistä, 
siis pään ympäryksestä alussa katsottu ;)

~

Samalla systeemillä (one size) voi virkata lapselle, 
lopettaa vaan työn aikaisemmin, polvimittaan.

Itselle virkatessa työtä voi käyttää 
keskeneräisenäkin: kaulurina, 
puolivälissä keeppinä ja lopulta bonchona...
tai jos innostuu, mustakaapuna
 - ja jos innostuu likaa, 
voi siitä tehdä pihalle 
tiipiityyppisen teltan ''';D


~




Tutustumistehtäviä



Sain ryhmääni 
uusia nuoria.

Teemme alussa helppoja, hauskoja, 
jännittynyttä tunnelmaa keventäviä
tutustumistehtäviä.

Piirsimme omakuvat vatsan päällä, 
signeerauksia myöten.
Pikkupicassoja ollaan, koko porukka :)



Taiteiden yöhön tekemämme Toivomuspuu
 sai uusia lehtiä - ja vähän uutta syysväriä.




Olen ottanut kuvia työskentelystäkin, 
mutten julkaise niitä
ennenkuin nuoret ovat allekirjoittaneet 
virallisen kuvauslupasopimuksen.

Kouluttajilta sitä ei ole kysytty koskaan ;)



Kaadoimme akvarellipaperille mustetta.
Puhalsimme läiskälle muotoja pillillä 
ja piirsimme puisella varrastikulla.
Etsimme omia voimaeläimiä.



Opime tämän tekniikan taannoin 
Annikki Anttilan lasikorukurssilla.



Oma voimaeläin 
kuulemma vaan ilmestyy elämään säännöllisesti, 
vaikka musteläiskästä ;)



Nämä (vanhat) työt ovat Annikin kanssa tehtyjä.
Unohdin ottaa uudet kuvat muistitikulle.




Olemme ommelleet aamupiirroskirjoihin kannet. 
Samoin portfolioon.



Yhtenä aamuna piirsimme 
oman voimaeläimen (kissa)
yhdistettynä korteista katsottuun eläimeen (korppi).





Jatkamme tutustumistehtäviä.
Työn alla on OMA ELÄMÄ-boxit.
Tämän tehtävän aikana tutustuu ennenkaikkea itseensä :)

Aihe oli 'vanhojen' toive.
Uskalsin ottaa sen jo näin alussa,
 koska ryhmähenki rento ja tunnelma leppoisa.

Tehtävä sinänsä on vaikea.
Jatkamme työtä huomenna.
Jatkamme siis työtä loppuelämämme :)

En osaa sanoa, 
teemmekö näistä näyttelyä 
tai esittelemmekö niitä ulkopuolisille.
Nämä kollaasit vaatisivat tekijöidensä tulkintaa
tullakseen ymmärretyksi oikein.


Minä sain iltapäivällä idean
 tehdä koko verstasjaksosta
 esittelykuution ;D

Tutustumistehtävät päällimmäisessä, 
ammattiliset harjoitustyöt keskellä ja
syventävät duunit sisimpänä.

Kanteen tulee komeasti:
 ateljee SARTORIA, Sininen Verstas.

Saattaa jäädä tämäkin työ suunnitelmaksi...
Minä niin mielelläni pyörittelisin vierailijoille kuutiota 
ainaisen esittelykansion sijaan ;)



Heitittekö sunnuntaina 
Hesarin TYÖELÄMÄ-liitteen
suoraan paperinkeräykseen, 
vai sattuiko tämä etusivu silmään?

Sartorian Milla on tuossa keskellä.
Jos pystyy Hesarille kertomaan elämästään, 
työstään ja toiveistaan, 
eiköhän pajajakso ole tuottanut toivottua tulosta 
ja antanut vastauksia itselle :)

Laitan tästä kuvan sisimpään, syventävään kuutioon.
KIITOS MILLA, rohkeudesta ja ahkeruudesta.

Juttu tsemppaa meitä kaikkia...

Minä teen sen SARTORIAn BOXin vielä! :)