omA KOPPA

omA KOPPA

HAPSUHUIVI




Tulipa mieleen yksi lapsuusajan koulutehtävä.
Harjoittelimme numeroita
sinikantiseen ruutuvihkoon. 

Yksi sivu piti tehdä täyteen lyijykynällä 
ja toinen sivu kaikilla värikynillä.

Piirsin käskystä lyijärillä 1,1,1,1,1.
Ja värikynillä saman.
Tehtävä oli tylsä. 


Tein vielä mallikelpoisia kakkosia sivun.
Sitten tuskastuin.

Otin kaikki värikynät käteen kerralla 
ja tein ison 
kaksoissilmukkaisen kiekuran 
toiselle sivulle.

Etenin näin vihkon loppuun 3,4,5,6,7,8,9,0.
Opettajalle sanoin, että sivu on täynnä numeroa
ja kaikkia värikyniä on käytetty ':D



Muistan, miten ihanilta värikkäät viivat näyttivät. 
Ja miten hauskannäköisiä yllätyksiä 
numeroiden silmukoissa tuli, 
kun värit menivät sekaisin.

Silloin en tajunnut suunnittelevani neuleita ;)


1.11.11 tajusin ;D











Joidenkin luovien prosessien kypsyttely 
vaatii vuosikymmeniä ;)








Nyt töihin. 
Onneksi en opeta ekaluokkalaisia ;)



5 kommenttia:

  1. Kaunis, värikäs, vaikuttava. Ei kaiken tarvitse pysyä pienen ruudun sisällä.

    -Paula

    VastaaPoista
  2. Tosi hieno, sä oot kyl mestari!! Kaikki nää sun väkräykset olleet upeita. :)

    T.Carita

    VastaaPoista
  3. Hmm... Luulen et voisit olla nainen paikallaan opettamaan eppuluokkalaisia. Sieltä nääs sitä luovuutta vielä löytyy, eikä sen tukeminen ois ollenkaan pahitteeks :) Kiitos jälleen ilosta! VirpiN

    VastaaPoista
  4. Kyllä sitä luovuutta löytyy aikuisistakin,
    kunhan vaan kunnolla puristaa
    - kiitos palautteesta :)

    VastaaPoista