omA KOPPA

omA KOPPA

KÄPYTIPUT















Tietääkö kukaan 
mistä käpytipu on kotoisin?






Minähän olin siivoamassa...




Voih!



Ovatko käpytiput uhanalaisia?
Voinko mä hätistää ne pesästä 
ilman ikäviä seuraamuksia?



Haha, tuolle tarttui 
strutsinsulka persuksiin!



Hei tipu, mikä sulla on tuolla per..?

Vähänks hieno, 
mäkin haluan pers'sulan!



Hui, kun säkähdin mustaa sulkaa! 
Tuo ei taatusti ole omasta pesästä, 
mistä sait?

Vai Anttilasta!?

Minähän sanoin, 
ettei  tähän taloon osteta mitään pääsiäis...
KAIKKI tehdään itse, luovuutta venyttäen, 
olemassaolevista materiaaleista!
Mikä sä luulet olevasi nyt, 
joku musta joutsen vai?
Tietääkseni ruma-ankanpoikanen 
ei kuulu pääsiäispöytään.

Ohjaako tätä proggista KUKAAN!?

~

Siis osaisiko joku teistä sanoa, 
mistä käpytipu on per..äisin?


HAUTOMO




Ideanpoikasia 
ei pitäisi päästää 
liian aikaisin maailmalle.



Niitä kannattaa hieman 
hautoa.



Toivottavasti multa ei taas...
 päässyt sammakkoa!



Käpytipu. 
Ihmettee itsekin mistä on tänne tullut.



Älä huoli, 
ei meistä kukaan muukaan muista sitä. 



Sano, jos kysytään, 
että olit vanhempiesi idea.



Mistä ideat tulevat, 
mistä ideat syntyvät, mistä...huoh.


Kas, MUNA :)




Kas...MUNA :)




Munakas :)

kananmuna




Kas...MUNA :)


Pian on pää...


..siäinen, ymmärrätkö ';/ ?


~

Ensin lyödään napakasti neulalla päähän (molempiin)
 ja sitten puhalletaan perään. 


Älä itke, ei sattunut yhtään!?
Siitä se suttaantuu.










Moda-lehden tunika




Ompelen välillä 
käsityölehtien kaavoilla.
Kokeilen ensin 
suunnittelijan ja mallimestarin ajatuksia, 
pelkistän ne usein omannäköisiksi ;)

Tämän tunikan löysin uudesta 
MODA-lehdestä.



Telttamallin lisäksi 
tässä oli kiinnostavat halkiot.





Lyhensin mallia hieman 
säästääkseni materiaalia.
Helma ei laskeutunutkaan kauniisti.
Jätin savupiippukauluksen pois.
Avokaulus toimi mukavasti.
Voisiko hihojen saumatkin jättää pois?






Jospa ompelisin toisen silkistä tai sifongista, 
kuten lehdessä neuvottiin  -
ja opettelisin uuden kävelytyylin, 
jossa paita olisi edukseen ;)



suru sukassa



Halusin tehdä vielä toiset 
salmiakkiruutuvillasukat.
En innostunut riemunkirjavista, 
joten päätin tehdä 
alkuperäisideanväriset.



Sukan pohjassa on 
2 pienempää 
salmiakkiruutua.


Kärjen ruudut 
liitin yhteen virkkaamalla, 
muut ompelemalla.


Iso ruutumalli  on 
Jan Eatonin kirjasta '200 virkattua ruutua'.


Sain tiedon ukkini kuolemasta 
perjantaina, kesken tyhypäivän.
En osallistunut yhteisiin iltapäiväkokkauksiin.
Halusin olla hetken yksin, 
hyppäsin bussiin ja hautauduin takapenkille.

Join lasipurkista kahvia 
ja kaivoin laukusta keskeneräisen virkkauksen.
Se rauhoittaisi.
Miten sattuikaan musta lanka 
ukin kuolinpäiväksi?



Bussimatka kesti kolmisen tuntia.
Virkkasin mustaa ja mietin ukin hyvää elämää.
Suru siirtyi sukkaan.

Niistä tuli omat, 
salmiakkiruutuvillasukat, 
surusukat,
joita en voi myydä tai antaa pois.

Vaikken ole käyttänyt niitä kuin kerran, 
ne ovat jo täynnä elämää ja kauniita muistoja, 
kuten monet muutkin 
(hitaasti valmistuvat) käsityöt.

Ajatuksia voi purkaa, 
vaan voi niitä virkatakin.



3 sisarta




Väkräsin yhdelle sisarelle 
uuden rungon.






Nostin sen pään pystyyn.



Ojentelin helmat.






Järjestelin työpöytää.



Miehelläni on työn alla 
Tsehovin näytelmä 
'Kolme sisarta'  - miksi minä sitä mietin!?;)





Olen vähän kateellinen hänelle
sisäisestä kellosta, 
joka herättää aina ajallaan.




Minä myöhästelen joskus. 
Se on kellohameen syytä ';D






Entäs se kolmas sisar?!
Onko tuo biologinen kello
joka on pysähtynyt ?! ;D