omA KOPPA

omA KOPPA

Ellivelli




Olen ripustanut mummin vanhan 
piirakkapellin 
mökin keittiön seinälle.

Kirjoitin siihen ulkomuistista
lapsuudenaikaisen lorun.




Oma kirjani 
on annettu suvussa eteenpäin 
pienemmille lukijoille. 
Löysin samaisen opuksen kirpputorilta 
ja tutustuin siihen uudestaan.



Näistä vapaista riimittelyistä 
sain ensimmäisiä elämänohjeita.
Värssyt jäivät päähän pitkäksi aikaa.



Nukkua ei saa keskellä päivää 'varttia' kauemmin?



Tai siis kesällä ei saa nukkua!?



'Pölhö Pekka Pöllölästä tortun näki kerran...'
oli mun säälisuosikki.



Toinen säälittävä tapaus oli Tyyris Tyllerö.
Tekikö se itsemurhan?

Äiti pelotteli (savolaisittain liioitellen), 
kun kiipeilin kallioilla, 
että olisin varovainen, etten putoa, 
sillä pääni voi haljeta ja aivot valua pihalle. 

Tyllerölle oli käynyt näin.
Mietin, voisiko mun aivot syödä.



Saisiko köyhä Kaisa niistä kokkelia?



On täällä toinenkin rahahuolijuttu.

Vaan eipä ole naisten asia hankkia rahaa, 
vaan ommella ;)

Vai onko vaimo ahne, hällähän on jo sakset!?
Toiselle ei saisi huolia tuottaa?

Maksi oli varmaan kunnon mies, 
mutta häntä ei näytetä.



Sikaruma luulee pääsevänsä 
kepulikonsteilla naisten suosioon?
Vai mistä tässä on kyse?



Tyttöjä valistettiin 
Kimmo-Limmojen kaltaisista 
naistennaurattajista - vai itkusta ilon jälkeen!?



Missä on pesä...;D

Ja viereisellä sivulla haikara jo tuo sulokasta lasta.



Näin käy, 
jos antaa Kimmo-Limmojen pussata - ja mies on tipotiessään, 
kuten kerrottiin!

Entä mitäköhän pahaa lapset olivat tehneet, 
kun heitä piti joka ilta piiskata!?



Tämänkin värssyn 'opetus'
jäi hieman hämäräksi. 
Jos rikkoo jotain, voiko vain loikkia pois paikalta?

Hikoritikkori 
jäi takomaan päähän - tähän päivään saakka ';/




Esitelläänhän täällä yksi mies, joka kelpaa sulhoksi.
Hällä on näköä, oma laiva ja rahaa
 viedä tyttö kauas pois 
pölhöpekkojen ja kimmolimmojen luota.

En muista kuitenkaan unelmoineeni 
naimiisiinmenosta Napolissa merikarhun kanssa.



Ai niin. Ellivelli.

(Eipä muuten ollutkaan 
tämän värssy pysynyt muistissa täysin oikein.)

Miksi hän muuten syö yksin?
Eikö merimiehelle kelvannut brunette?




Hyvää ruokahalua!

Aivovellilautanen on syötävä tyhjäksi.



Kaikilla lapsilla ei ole edes ruokaa, 
kuten uusavuttomalla? Tauno Taarukalla.

~

 Olipa tosiaan 
Hanhiemolla 'ILOINEN lipas'.

Opus hämmentää edelleen ;D


Muistaako joku teistä näitä riimejä?



6 kommenttia:

  1. Muistaaaaa :) tuttu lipas tämä mullekin on. Tuo kenkätalon eukko oli mun ja tyttäreni suosikki :)

    VastaaPoista
  2. Minä muistan myös. Meillä sitä sanottiin "Pitkäksi kirjaksi". Osaan sen ulkoa alusta loppuun. Minäkin olen jo joskus opiskeluaikana ostanut uuden kappaleen, sillä se ensimmäinen, joskus 60-luvulla joululahjaksi saatu luettiin kirjaimellisesti loppuun. Teit hienon (50-luvulla syntyneen mielestä jopa iloisen) hanhiemoanalyysin! Tuutikki

    VastaaPoista
  3. Tuttuja loruja! Kirjaa luettiin meilläkin ahkerasti. Tuo viimeinen on pysynyt parhaiten mielessä, tosin nyt huomaan sen vähän muuntuneen; "Pieni tytön tyllerö nälissänsä huokaa. Veitsi on ja haarukka, muttei yhtään ruokaa!"

    VastaaPoista
  4. Itsekkin tuota kirjaa vähän aikaa sitten esikoisen kans selailin. Kivaan uuteen blogiin löysin ja hyppäsin heti lukijaksikin. Ja satuinpa olemaan sadas. :)

    VastaaPoista
  5. Tervetuloa koppaan!
    Perustin blogin virka-vapaa-ajan harrastukseksi ja mukavastihan sitä juttua on piisannut :D
    Palaan toihin 1.8. ja nähtäväksi jää, miten töiden ohessa jaksan ja ehdin tänne postailla.
    Käytän itse blogiani ideapankkina ja eräänlaisena omien töiden arkistona. Täällähän kuvat säilyvät ja niihin pääsee käsiksi vaikka toiselta puolelta palloa.

    VastaaPoista
  6. Ihana ihana blogi. Oikea idea sammio. :)
    Tuo Iloinen Lipas on mullakin lapsuudessa (80-luvulla) ollut. Tosin en muista, että se olisi ollut silloin jotenkin outo, mutta nyt kun katseli aikuisen silmillä, niin jestas! Ja miksi se Kenkä-rouva piiskasi ne lapsensa ennen nukkumaan menoa? Hämmentävä opus, todella...

    VastaaPoista