omA KOPPA

omA KOPPA

ALMA-NAKKA




 Vuoden 2011 kalenterini.
Mitä tänne tuleekaan raapusteltua?

Millä TAHTOISIN sen täyttää?

~

On aika tehdä kooste vuodesta 2010.
Tarkemmin: vuoden 2010 artefakteistani.


SUUNNITTELE - TOTEUTA - ARVIOI - NAUTI (paranna)


Rajaaminen on minulle vaikeaa. Yritän.
Valitsin 12 artefaktia viime vuodelta.
En ole pitänyt niistä kuukausittain kirjaa,
 joten otin kuvat fiilispohjalta albumeistani.



TAMMIKUU
palmikkoboncho beduiinitupsuilla



HELMIKUU
AhMATTI-kukkaro



MAALISKUU
lusikkahaarukkakattokruunu



HUHTIKUU
(pajun)kissanaisen jälki



TOUKOKUU
'vuoden kierto'-kaulakoru, toukokuu


KESÄKUU
Niksipirkon virka-asu (FB-ryhmä)



HEINÄKUU
Kukka minä olen? -lasisormukset, väri joka kuukaudelle



ELOKUU
kasvisveistely, retiisiruusu



SYYSKUU
ruusunmarjahimmeli



LOKAKUU
keraamiset naamiot, kipsimalli otettu omista kasvoista



MARRASKUU
pleku(fleku)kaulakoru



JOULUKUU
sokeria, sokeria, enemmän...


 
~

Tästä tulikin IDEA
ARTEFAKTI-ALMA-NAKASTA,
hölläämiskalenterista :)



luonnos, vuoden kierto-kaulakoru 2010


Kuvat käsitöistä muistuttaisivat
hektisissä hetkissä hölläämisestä.
Ehkä ne auttaisivat muistuttamaan
itselle tärkeistä asioista?
Tai niistä syntyy uusi, parempi idea?

Kalenterissa voisi olla myös hieman sanojen etymologiaa,
jotta muistaisi pysähtyä
pohdiskelemaan ja ihmettelemään.
Mistä tulee suomenkieleen sana tammikuu...?
Entä virkkaus? Haarukka? Virpi?



virkattu hippipaita, Novitan 'Puro'-lanka lähti lapasesta :D

Vuonna 2011
yritän laittaa kalenteriini ylös kättentyöni.
Tavoitteenani on saada niistä vuoden kierto, 
52 kuvaa,
ja
*omA etymologinen artefakti-ALMA-NAKKA*
työn alle.

~

Saan siitä itselleni ainakin kuvasarjan,
miten elän eläämäni käsien kautta :)



KIRJAILLUT KÄDET




Kaunista!




Yllä olevat kuvat ovat tästä kirjasta.



Minäkin kokeilin kerran
hennatatuointeja.



kirjaillut kädet



Rakkaudesta käsiin tekemiseen :)



linnunsilmäpistoja


universaali kieli ;)



kukkasormus

hanskakuvat: J.Sarjanen


<3





UMPPA


Tässä on UMPPA.
Se on ilmestynyt aika ajoin
kokoustyöjärjestyksien ja plarien reunoihin.
Tämä on ilmeisesti marginaalitaidetta ;)



design: Jarkko Sarjanen



Umppa toteutettiin yhteistyönä.



Tässä Umppa on vielä sokea.


Hei :)



Umppa syntyi viikonloppuna.



Umppa on kielellisesti lahjakas.



Umppa osaa laulaa.



Umpalla on kantava ääni.



Umpalla on notkea mieli ja kroppa.



Umppa voisi vähän painia vatsan kanssa,
vaikka se onkin tehty kiinteistä silmukoista.



Joko nyt alkaa ikä painaa ;)



Mököttääkö se!?


Sillä on turpa rullalla.



Umpalla saattaa olla
eksistentiaaliahdistus.


No nyt sen uteliaisuus
ympäröivää maailmaa kohtaan taas heräsi.



On se vaan niin
rakastettava tyyppi.



Nyt se löysi oman paikkansa sohvalta.

UMPPA,
ihana kun olet :)


RUNOMEKKO



 
HILJAA!



Mun täytyi ottaa kuva
alkuperäisestä Eino Leinon runosta,
sillä olin kirjoittanut ja kirjaillut
sen niin monta kertaa väärin,
etten enää luottanut tässä kohdassa itseeni.



onrelllinen...?



Yksi jae tipahti matkasta.
Huomasin sen vasta, kun etupuoli oli valmis.
Takapuolella olevasta toisesta säkeestä
puuttuu yksi hiljaa-sana. Onkohan se minulle vieras ;)
Pahoittelen, Eino.

Kaikkein vaikein sana oli eläköhän.
Se ei meinannut taipua suuhun,
eikä ompelukseen.
Mietin samaan aikaan,
onko yhä niin,
että onnestaan ei kannata/saa pitää melua.



Kaunokirjoitus,
jonka minä olen koulussa oppinut,
on liian koukeroista ja työlästä kirjailtavaksi.
Uusi kaunokirjoitus taas on melkein tekstausta.
Olisin  joutunut katkomaan lankaa jatkuvasti.

Yhdistelin vapaasti
uusia ja vanhoja kirjaintyyyppejä,
jotta sain kirjailuun sopivaa jälkeä.
Neulalla ja langalla
ei niin helposti palata samaa viivaa takaisin.
Jäljestäkin tulee suttuista. 



Kirjoitin tekstin liidulla huopaan.
Ompelin villalangalla keskiaikaisia tikkipistoja.



Pikku-t
oli lapsena mun lempikirjain,
koska sillä oli hattu :)
Nykyisessä kaunokirjoituksessa
 ei hattuja enää näe.



Keksin pari onnen asiaa,
mistä suomalaiset iloitsevat avoimesti:

- raskaudesta, ensimmäisen 3kk:n jälkeen
- lapsen syntymästä, mistä ilmoitetaan lehdessä nimenannon jälkeen

- kihlauksesta ja omista häistä

Muista asioista ollaan HILJAA.
Ettei vaan manattaisi epäonnea esiin?
Ettei vaan herätettäisi kateutta kanssaihmisissä?
Pelosta, että hyvä (onni) loppuu lyhyeen?

~

Uskon, että Eino on kirjoittanut runon sarkasmi suupielessä.
Kuka nyt kaiken lisäksi yksin tahtoisi olla,
työkseen onnea kätkemässä ;)



'...eläköhän hiljaa, hiljaa vaan...'



Minkä viestin välitän,
jos puen tämän runomekon ylle?

Onko mulla onni?
Kätkettynä?


~ ja vielä:
tuossa EI lue 
Hell onni on ;)



kuva: Jarkko Sarjanen

LUOVUUSMITALI




Palkitsin itse itseni rintakorulla,
luovuusmitalilla :)

Sen tehtävä on muistuttaa minua
lapsenmielen, leikkimielisyyden säilyttämisestä.
Toivon, etten koskaan lopeta ympäröivän maailman ihmettelyä.
Ja että töissäni olisi aina sopivasti
hömppää ja asiaa sekaisin.

~

'Siinä missä englannin kielen sana creativity
yhdistetään rohkeaan ajatteluun ja ennakkoluulottomuuteen,
suomalainen sana luovuus yhdistetään.... niin mihin?

Vesiväreihin ja väriliituihin? Tyhmiä leikkejä rakastaviin konsultteihin? Kuvaamataidon opettajiin? Hassuihin hattuihin?

Tässä kirjassa näemme luovuuden
uusia ideoita tuottavana ajatteluna.'


Luovan ajattelun käsikirja
KUINKA IDEAT SYNTYVÄT

Jussi T. Koski, Saku Tuominen, Ilkka Kärkkäinen

wsoy



Laitoin rintakorusta pudonneen kiven tilalle
kuvan itsestäni 3-vuotiaana.
Minulla on punaiset silkkinauhat hiuksissa.


Koru on kasattu kuumaliimalla.


Tein vielä toisenkin luovuusmitalin.
Kuva on kiinnitetty Decoupache-lakalla.

Osallistuin korulla 
Suuren Käsityökerhon järjestämään
kilpailuun 'Kerro se kuvin'.
Tehtävänä oli yhdistää valokuva tekstiiliin.

Raadissa oli mm. Paola Suhonen.
Juttu kilpailun sadosta: SK 8/2008



Voitin 1. palkinnon.

Tällä kameralla olen ottanut
melkein kaikki blogissani olevat kuvat.



Ystäväni lähetti minulle rintakorun ja toivoin,
että tekisin siitä persoonallisemman korun 
hänen ystävälleen.

Ajattelin toteutaa sen luovuusmitalin pohjalta.



Tämän toteutin käsin ompelemalla.
Tein rintaneulaan pienet reiät,
jotta sain sen ommeltua korun taakse.


Tästä tuli urhoollisuusmitali,
niin kuin lahjan antaja halusi.

~

The urhoollisuusmitalintekijä:
http://www.katariinaguthwert.com/


Noissa ei ollut
mun omalla kuvalla varustettua korua ;)