omA KOPPA

omA KOPPA

VIIKONLOPPUkassi



Ompelin taas
kirpputorilta löytämistäni 
nahkahousuista laukun.


Valkoiset nahkahousut 
tuhosin samaan tapaan aikaisemmin:
http://omakoppa.blogspot.com/2011/03/sikanappaa.html



Housuista leikkelemiäni 
isoja, pehmeitä paloja en raaskinut hapsuttaa.
Pitäydyin mahdollisimman 
pelkistetyssä mallissa.




kuvat: Jarkko Sarjanen




Mahtuuks tähän koko viikonloppureissaajan omaisuus ;)



AAMUPIIRROKSET




Aloitamme Verstaalla 
työt nuorten kanssa
joka aamu 9.00.



Piirrämme 10 min.




Piirrämme sen aamun fiiliksiä.
Tai musiikkia, vaikka Beatlesin 'Abbey Roadia'.
Olemme piirtäneet suitsukkeen tuoksua...syysmyrskyä
ja tilaustyöhön liittyen, kuten kuvassa, hyvän mielen värejä.

Viritämme itsemme luovaan tilaan.
Verrytelemme piirtämällä.



Käymme läpi piirrokset. 
Jokainen saa sanoa tai olla sanomatta omasta työstään jotain.
Muut kuuntelevat. 



Töitä ei arvioida.



Jokaiselle annetaan mahdollisuus 
tulla kuulluksi ja nähdyksi, 
joka päivä, heti aamulla.



Myös kouluttajalle  - ja talossa oleville vieraille :)



Käymme piirrosten avulla läpi myös menneitä tapahtumia ja töitä.
 Kuvassa palautekeskustelun satoa
kansainvälisen mielenterveyspäivän tapahtumasta.



Olemme piirtäneet myös toisillemme.



Ja ihan muuten vaan.



10 minuuttia aamun alussa riittää 
tekemisen palon sytyttämiseen ;)

~

Toimisiko tämä kotona, 
aamukahvin yhteydessä?

Miltä näyttäisi 
yhtenä kokonaisuutena 
365 aamupiirrosta vuodelta 2011?

Oppisiko niistä...jotain?
Saisiko vastauksia?
Entä ideoita?


Mukavaa lauantaita kaikille :)


VÄINÖ Sininen




Ajattelin esitellä teille Väinön.



Väinö syntyi Sinisellä Verstaalla 2004, 
käsinukkeworkshopissa
Roberto Vernetin avulla.

Väinö on Pulcinellan 
suomalainen serkku.
Hänet on valmistettu aidolla italialaisella 
käsinukkemassareseptillä, 
jossa on sahajauhoa, vessapaperia 
ja liimaliisteriseosta.



Minä siis en ole keksinyt Väinöä, 
enkä hänen kiukkuista vaimoaan Ainoa (edessä oikealla), 
enkä muitakaan 'suomennettuja' 
Commédia dell Arte-käsinukkehahmoja.

Nuoret keksivät, Väinön, Väinöt ;)



En aio nyt kertoa 
Väinön värikkäistä vaiheista teatterin parissa, 
vaikka niitä onkin vähän ikävä. 

 Väinö on...kappas hällä on taas poika ;)
napolilaisessa nukkemuseossakin.





Menetimme Sinisen Verstaan teatteritilan.
Väinöllä ei ole nyt estraadia, 
eikä nukettajaa, 
koska teatteriryhmääkään ei enää ole.



Jäikö Väinö nyt työttömäksi?

Ei kai niin voi käydä paikassa, 
johon ohjataan 
työllistämiseen tarkoitettuja verorahoja ;)


En uskaltanut jättää Väinöä yksin 
Annankadulle ulkotöihin.
Pyysin häntä avustamaan kahvilassa lounasaikana.

~

Ruokapuheiden lomassa minulle tuli 
uusi työllistämisidea:

Kaikki meidän talon työntekijät 
eivät ole Facebookissa.
Meillä on kuitenkin  foorumissa 
toimiva SININEN VERSTAS-ryhmä, 
täynnä kuvia, 
infoa ja keskusteluakin. 

Miten voi päästä naamakirjaan, 
näyttämättä omaa naamaansa ;)

Tehdään Väinöstä meidän lähettiläs?!

Illalla Väinö Sininen kirjautui FB:hen.
Tunnukset ovat kaikilla työntekijöillä.

~

Jouduin muuten huijaamaan Väinön syntymävuoden. 
Tai annoin hälle uuden 'syntymäpäivän', 
saman kuin Sinisellä verstaalla,
3.11.1993.





Tähän mennessä Väinö oli tutustunut 
vain teatteriryhmän toimintaan.
Otin hänet Sartoriaan, 
ompeluryhmään.

Täytyyhän Sinisen Verstaan lähettilään 
tietää ja TUNTEA asia, mistä puhuu :)



Tekemällä oppii :)



Seuraavaksi vein hänet 
kankaanpaino- ja värjäysryhmään, 
ateljee Rotondoon.



Väinöä ei välttämättä
tarvitse opastaa kädestä pitäen ;)



Tai ehkä sittenkin pitää...



Kuunteliko Väinö muka ohjeita!?



Katsomalla mestaria oppii. 
  


Bravo Väinö, bravo - perfetto :)






krysanteemineliö




Virkkaan usein bussissa.


Ihana, saako katsoa lähemmin? 
kysyi eräs kanssamatkustaja.

Mitä tuosta tulee? hän jatkoi.


En kehdannut sanoa virkkaavani krysanteemia.
Saattaa olla, että vielä joskus törmätään ;)



Sanoin tekeväni villamekkoa.



Mulla oli virkattuna jo muutama krysanteemi, 
eikä aavistustakaan mitä niistä... miksen tekisi mekkoa?



Pyörittelin paloja.


Venyttelin.


Ihmettelin 'ylimääräisiä'.



Yksi löysi paikkansa helmasta.



Toinen selästä.



Ympärille virkkailin yksinkertaista pylväsverkkoa.






400g, koukku 3.



Studio olohuone ':D







Seuraavan kerran, kun joku kyselee mitä tuosta tulee, 
sanon patal...patalap...

Mikä siinä on niin vaikeaa ;)



HAPSULAUKKU




Metsästin hapsulaukkua kaupoista.
 Ja nettikaupoista.

En löytänyt.
Eivät ole ilmeisesti enää 
muodikkaita ;)

Pakkomielle iski.
Mun oli saatava hapsuttaa.

Menin kirpputorille.
Etsin nahkaa.
En löytänyt.

Kävelin kangaskauppaan.
Etsin keinonahkaa.
Ei ollut.

Pakkomielle yltyi.
Mitä mä voin leikellä hapsuiksi?

Huopamaista villaa, 
sehän ei purkaannu tai rullaudu
ja siitä voin tehdä laukun!





Huovutettua villakangasta ei kaupassa ollut, 
ostin tavallista villakangasta ensihätään.

Ajattelin kokeilla, 
huopuisikovatko hapsut pesukoneessa. 
Vai rastoittuvatko ne?
Siistiytyykö laukku?
Vai meneekö pilalle?



Keskuskatu, Kotka - kuva: J.Sarjanen


Ulkoilutan tätä ensin. 
Ja laitan pesukoneeseen vasta sen jälkeen, 
kun olen löytänyt  toista materiaalia.
Mulla on oltava hapsulaukku just nyt ;D





21 avainrengasta





Iltalaukun 
rimpelo kahva katkesi.
Kiinnitysniitti vieri kadoksiin.




Suutarithan korjaavat laukkujakin.




Pengoin ensin ompelutarvikkeita ja työkalupakkia.
Löysin kymmenkunta avainrengasta ja sain idean.
Kävin ostamassa suutarilta 
toisen mokoman niitä lisää.



Korjasin hihnan itse.
Tai oikestaan tein uuden.
Eli korjasin  laukun!? 




Mielestäni rinkulat ovat ketjua (ensimmäinen mieleen tullut korjausidea) kauniimmat, ne helisevätkin vienommin :)


Maltankohan olla pujottelematta niihin aarteita!?


~


Osallistun  tälläkin postauksella 
MaMa- 
(Mahdottoman suuret Materiaalivarannot)
KORJATTU-haasteeseen.

muita haastetehtävään osallistuneita töitä.