Väliaikainen AITA

Kesämökkitontin 

(viimeinen) pusikoitunut kulma.

Pyysimme apuun 

kesämökkitalkkarin raivaussahoineen.

Entäs nyt?!

Päivän päätteeksi, huoh.

Nyt näkyy...

...naapuriin!

Ihan ite  ''':D

Ajattelin, että naapurit katselisivat tätä mieluummin, 

kuin auki revittyä pihamaata - ja terassiremonttiamme.

Ja tarvitsen

'verstashuoneeseeni' työrauhan ;)

Koska emme aio alkaa villiyrttiviljelijöiksi, 

kitkin käsin kaiken (nokkoset, vaapukat ja väinönputket) pois  

- ja kylvimme tilalle ruohonsiementä.

Kävin kukkakaupassa.

Tähän kasvaa timanttituija-aita, toivottavasti.

Sitä odotellessa voin katsella muualle ;)

Naapuri huomautti 'aidastamme', 
joten...

Rakentelimme lisää

 terassiremontin ohessa.

Kuinka kauan 

tuija-aidan kasvaminen 

oikein kestää?! ;)

Kuinka pitkä voi olla väliaikainen?

Viimeisen aidanseipään alla oli iso kivi...

olkoon.

On tässä muutakin...

                                            ...mietittävää ;)

Sanoinko, 

että se oli viimeinen...

 ...raivaamaton tontinkulma!? ;)

rantaruohot

Taistelusta rantakaisloja ja ruohoa vastaan 

luovuimme jo pari vuotta sitten, 

siis toiselta puolelta laituria.

Toisella puolella 

käytän yhä näitä aseita.

Viime kesänä tässä oli puhdas hiekkaranta!

En anna periksi, vaan nitkutan ruohotupsut pois.

 Haravoin kaiken.

Ja kärrään pois silmistä.

Tämä olisi mukavampaa hommaa, 

jos olisi assari 

tappamassa verenhimoisia paarmoja 

lapaluiden välistä :D

Homma edistyy!

Tauko.

Hiekan ja ruohon raja on epämääräinen. 

Niin saakin olla. En jaksa enää. 

Johonkin se on vedettävä, oma raja.

Nyt saavat kissat ja koirat tulla kaivamaan ;)

Seuraavaksi mä nostelen 

 romahtaneen kivilaiturin paikoilleen 

ja haravoin Punkaharjun ;)

Oikeastaan umpeenkasvanut kaislaranta on ihan kaunis.

Kaisloistahan voisi tehdä vaikka miten hienoja teoksia 

Anni Rapinojan jalanjäljissä...

Vaan minäpä otan nyt oluen, 

enkä mieti mitään projekteja ;)

Sama ranta 2002. 

Mitä mä sanoinkaan vanhoista kuvista?

 Ne auttavat motivoitumaan, etenkin raivaushommissa.

Nyt mä sanon muikku!

Puutarhan RAIVAUSta

Raivaustyökalut 

ovat mökillä koko ajan esillä ';)

Katseli tonttia mistä suunnasta tahansa, 

aina jossain harottaa.

Tuuli ja lumen paino ovat taivutelleet oksia.

Osa pensaista on riehaantunut kasvamaan ympäriinsä.

Ne saavat nyt lähteä.

Tein minäkin hommia!
Minusta vaan ei ole kottikärrypotretteja 
tai kuvia oksaleikkuri kädessä.

Dokumentoin ensisijaisesti itsellemme
 raivaustyön edistymistä. 
On motivoivaa katsella aikaisempien vuosien kuvia.

Toivottavasti ensi kesänä 
multalampareissa kasvaa nurmikko.

Missä vielä harottaa ';)

Pitäsikö tämäkin karviaispuska 
tempaista tieltä?
Ja mikä 'murheengryyni' taka-alalla onkaan!
Umpeenkasvanut mustaviinimarjaviljelmä. 
Näkyyköhän tästä järvelle koskaan...

Mun tekee välillä pahaa leikellä kaikkea kasvavaa. 
Yritän ajatella, että raivaamalla teen tilaa uudelle elämälle.

Maasta nyhtämäni 
Piharatamo, Hopeakuusen versot ja Sembramännyntaimi 
pääsivät vielä hetkeksi paraatipaikalle.

Olemme me uusiakin kasveja tänne istutelleet.

Oliko tuo luumu- vai päärynäpuu ;) ?

Oman tontin ja puutarhan raivaus ei lopu ikinä?!
Mehän olemme olleet täällä saksinemme jo 1800-luvulla...;)