omA KOPPA

omA KOPPA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulkunen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulkunen. Näytä kaikki tekstit

Rautalankaporo




Paras tapa vääntää asioita
 rautalangasta 
on tehdä ensin 
kunnon myttykasa.



Siitä se työ lähtee muotoutumaan.



Kuulostelee vain materiaalia...



...ja omaa sydäntä.



Ajattelin tehdä joulupukin.



Vaan poro siitä tuli.



On kai jouluporossakin 
jotain ideaa?!



Tämä ei ainakaan pelkää tulta.



Koristeetkin ovat rautaa ja lasia.



Yritin muotoilla rennolla kädellä, 
ettei lopputuloksessa näkyisi hiki ''';)



Tälle ei saa laulaa: Juokse porosein...



Se saattaa vaikka suuttua ja...


hiippalakit




Kertoivat televisiossa jostain tontuista. 
Onko niitä muka olemassa?
Miltäköhän ne maistuvat?


Suomalainen joulu on kansanuskomuksia täynnä.


Minä en ainakaan usko...


...hiippalakkien...


...olemassaoloon, ennenkuin nään itse...!?


Pysyn kannassani. Hiippalakkeja ei ole!


Se oli unta.


Tai tuulessa heiluva joulutähti.


6-vuotiaana tekemäni aarteet, VMS.

Tai keikkuva käpytonttu?


Tai ne virkatut villanmakuiset otukset!?


Mikä täällä haisee?


Näkökentässäni vilkkuu taas 
punaista!?


Tämähän on tyhjä!
Tonttuja siis ei ole.


Onkohan hiippalakissa 
mitään syötävää?


Villanmakuinen kuori.


Kulkusen maistaminen arveluttaa.


Jänkeetä.


Metallinmakuista.


Sitkeää.


Suivannuttaa!


Mitä tekee jouluperinteillä, joita ei voi syödä?


Häh?!


Onko mun pakko!?


Tämän kerran <;/
 jos saan sen jälkeen katsoa rauhassa 
luontodokumentteja tonttuohjelmien sijaan? 


Hyvää Joulua blogin lukijoillekin! 

t. Robert