Liitupiirustuskilpailu

Osallistuin viimeksi

 piirustuskilpailuun 

muistaakseni 7-vuotiaana.

Aihe oli Savonlinna, kotikaupunkini.

Piirsin torin, tusseilla.

Voitin oman sarjani.

Sain palkinnoksi Leijona-merkkisen sinisen rannekellon.

Se oli ensimmäinen kelloni.

En muista, mikä taho järjesti piirustuskilpailun.

Sen muistan, kun kävin palkitsemistilaisuudessa 

yksin lavalla hakemassa palkintoni

 ja kättelin palkintojen jakajaa,  Jukka Virtasta...

siis Rosvo Rudofia ;)

(Rosvo Rudolf oli lapsuudessani

erittäin suosittu lasten TV-ohjelma, animaatiosarja.)

Miksen ole osallistunut 

sen jälkeen piirustuskilpailuihin, 

vaikka aikaisempi kokemus oli mukava?

             
                              Järjestetäänkö nykyään piirustuskilpailuja?

Silmiini ei ole osunut jostain syystä

 piirustuskilpailuilmoituksia?!

Olipa mukava tapa aloittaa sunnuntaiaamu ;)

Teknisinä ohjeina oli vain 

paperin koko ja (mitkä tahansa) liidut...

 ei kielletty käyttämästä mattoveitseä?! ;)

Jos lapsettaa...

ehditte vielä osallistua, 

ihan vain piirtämisen, viiltämisen ja värittämisen ilosta :)

Akvarelliliitulilja.

Virpi, 45 vuotta.

Omakuva - vapaaviivapiirros ompelukoneella

Omakuva, 

jota piirsin itse 3 minuuttia...

...jonka jälkeen nousin tuoliltani 

ja siirryin piirtämään 

seuraavaa muotokuvaa...

ja sitä seuraavaa...ja sitä seuraavaa...

kunnes olin taas omalla paikallani 

omakuvani ääressä.

Jokaisen osallistujan 

kädenjälki näkyy 

jokaisen omakuvissa.

En miettinyt, onko näköinen. 

Otin kuvasta kuvan 

ja printtasin sen

mustavalkoisena.

Sujautin printin kankaan alle 

ja jäljensin läpi.

Silitin taakse tukikankaan.

Ompelin...

Tuli mieleen ensimmäiset 

koneompelut

 ja ompeluajokortit.

Yritin pysyä viivalla, 

mutta mopo vaan karkasi koko ajan.

Ompelu tuntui tosi vaikealta...kunnes tajusin, 

että koneessa on paininjalka.

Toinen kortti tulikin ommeltua nätisti.

Kolmannessa...muistaakseni ajelin omia viivojani, 

koska valmiskuva oli äärettömän tylsä.

Jostain syystä mulle ei tullut 

koulun tekstiilikäsitöistä traumoja.

Tykkään edelleen ommella, 

varsinkin vapaata viivaa 

ilman käsiä - tai ilman painijalkaa.

En aio jatkotyöstää tätä...

edes keittiöpyyhkeeksi.

Tämä oli vain 

vapaaviivapiirros ompelukoneella, 

pieni aamuverryttely.

Laiva on lastattu...

Puuvillalla, Käpylampaalla, 

Nailonilla, Pellavalla (ja hakaneuloilla), 

Akryylilla...

Onkohan lastissa painoraja?

Onko tällä aluksella nimeä?

Villalla (syöppö) on omat eväät...

Hamppu (puolisokea) saa olla tällä kertaa 

laivan kapteeni.

Nailonilla (heikkohermoinen) 

sotkeutui lastausruuhkassa.

Vihdoin päästiin matkaan.

Akryyli (tarmokas) otti oma-aloitteisesti

perämiehen paikan.

Onkohan Hampulla 

suuntavaisto tallella?

Onkohan Hampulla kaikki tallella...?

Käpylampaalle tuli laivan kannella kuuma. 

Se päätti uittaa hieman sorkkaansa...

HUPS!

                      Eivätkö Kävyt osaakaan kellua?!

Onko tuo käpykin lammas?

Hups, sanoi Pellavakin!

Pellavakaan ei pysy pinnalla, 

vaikka ajaton materiaali onkin!?

Kultalankalammas

näyttäisi olevan puolisukeltaja.

Samoin Villa.

Ano Nyymi (rautalankalammas) tietää, 

ettei pysy pinnalla...

Nylonilla ei rohkeus riitä...
kokeilla kunnolla.

Entä Akryyli?

Sillä on nyt tärkeämpiäkin hommia,  

kuin tehdä itsetuntemukseen liittyvä 

käytännön kokeita.

Onkohan  Hamppu kuurokin ...!? 

...vielä yksi Mustalammas.

Olipa rankka testi.

Ovatko kaikki tallella...

osaako Hamppu laskea?

Akryyli,  Villa, Nailon, 

Kultalankalammas, Puuvilla (mustalammas),  

Poly Esteri,  Puuvilla, Pellava...

Hamppu ja...

...Ano Nyymi!

Matka jatkuu...
tuplasti painavampana lastina.

HUPS...

suklaaläiskäporo

Nuorten valintahaastattelut menossa.

Siivosin värejä 

odotellessa seuraavaa.

Tuli mieleen yksi lapsuusmuisto:

Sain äidiltä sakurat, rasvaliidut, 

käsiä sottaavat öljypastellit.

Piirsin niillä muutaman kuvan 

äidin tehdessä kotitöitä.

Värit yllyttivät sottaamaan kunnolla ;)

Äidin kääntäessä selkänsä

lainasin silitysrautaa.

Lapsena sain silitettyä 

hienon perhosen!

Muistan, miten värit sulivat kauniisti 

ja sekoittuivat toisiinsa.

Minkä nuorena oppii, se vanhana unohtuu ;)

Vai onko öljypastellien koostumusta muutettu niin, 

ettei niitä voi enää sulattaa!?

Suuri pettymys!

Tapani mukaan en luovuta heti ;)

Mietin, mikä sulaisi helposti

silitysraudalla paperille.

Valitsin rasvaisen maitosuklaan.

Geishakarhu ;D ?

Ihan paska kuva tuli.

Kokeilin vielä kerran.

80% suklaasta tuli pallosarviporo ;D ?

 ~

Voisinko/uskaltaisinko hyödyntää tätä 

jotenkin opetuksessa?

Voisiko sulaneesta suklaasta löytää 

vaikka oman voimaeläimen?

Eihän näin kirjaimellisesti makeeta juttua 

voi olla käyttämättä ;)!?

Tuleeko ideoita?

Ajatuksenpoikasia?