Profiilikuvasta...

FB-profiilikuvani.

Printtasin sen 

mustavalkoisena.

 Ajattelin luonnokseksi...

...nauramiseksi meni ''';D 

Avasin printin 

ja yritin keskittyä 

massamöntin muotoiluun.

Nyt hän saa kuivaa...huomiseen.

Elämäntapa

Loppuvuodesta 

tulee miettineeksi menneitä. 

Mitä on tullut virkattua, 

miten ja miksi.

Ainahan mä olen virkannut 

ja ottanut kuvia, 

ilmaissut itseäni.

En vain esitellyt niitä julkisesti.

Kokosin valokuva-albumeita, 

joita katsottiin sukulaisten ja kavereiden kanssa, 

meidän sohvalla.

Facebook muutti kaiken.

Yritän kuvitella yli 400 kaveria sohvalleni, 

kun avaan virkkausalbumini.

Osa tykkää. Osa taisi lähteä.

Virkkaan lisää.

Kaverit painostivat perustamaan oman blogin.

Kaikilla tekijöillä kuulemma on nykyään sellainen.

Ei kukaan enää albumeita virkkaa.

Yritän kuvitella 

joka ilta sohvalleni 

1600 katsojaa.

Tervetuloa mun...päähän...koppaan...

Tänään kun olin ruokakaupassa, 

yksi sitruuna tuijotti mua 

ja siitä sainkin ajatuksen...jonka päätin myös toteuttaa....

ihan omaksi ja teidänkin iloksi...

Mulla taisi olla hieman rankka työpäivä... ''';D

http://omakoppa.blogspot.fi/2012/09/mista-sitruuna-pissaa.html

Nyt yritän kuvitella 45 000

ympäri maailmaa tullutta katsojaa

kuukausittaiselle virkkausluennolleni, 

jossa esittelen seinälle nostetun pyöreän maton, 

oman ELÄMÄni.

Kaverit ja sukulaiset eivät ole täällä.

Sivuutan serbialaisten lukijoiden hämmästyneet silmät 

ja käännän katseeni italialaisiin katsojiin, 

kun osoitan sormella ympyrän keskellä olevaa 

omaa napaani, siis syntymääni.

Kuljetan kättäni ympyrällä 

etsien yleisön seasta samalla 

Alaskasta tulleita katsojia...

EI TULE MITÄÄN! 

Googleautomaatti ei käännä kulttuuria, 

sanaleikkejä tai savolaisia sutkautuksia!?

Jatkan siitä huolimatta. 

http://omakoppa.blogspot.fi/2011/06/om-elama.html

Miksi?

Olenhan virkannut näkyväksi 

jo koko elämäni 

ja näyttänyt  

mistä sitruuna pissaa.

Halusinko kertoa kaikille, 

että olen jatkanut 'siksakmekkoani'
 virkkaamalla siihen hihat!?

Enkä osaa vastata edes mistä idea lähti.

Sitä saattaa kysyä 

aktiivinen katsojani Ano Nyymi.

http://omakoppa.blogspot.fi/2012/09/virkattu-vv-mekko.html

Punainen lanka on taas hukassa.

Virkkaan siitä huolimatta. 

Viimeinen joulutorttu tuijottaa mua.

Miksi ;) !?

VÄINÖ Sininen

Ajattelin esitellä teille Väinön.

Väinö syntyi Sinisellä Verstaalla 2004, 

käsinukkeworkshopissa

Roberto Vernetin avulla.

Väinö on Pulcinellan 

suomalainen serkku.

Hänet on valmistettu aidolla italialaisella 

käsinukkemassareseptillä, 

jossa on sahajauhoa, vessapaperia 

ja liimaliisteriseosta.

Minä siis en ole keksinyt Väinöä, 

enkä hänen kiukkuista vaimoaan Ainoa (edessä oikealla), 

enkä muitakaan 'suomennettuja' 

Commédia dell Arte-käsinukkehahmoja.

Nuoret keksivät, Väinön, Väinöt ;)

En aio nyt kertoa 

Väinön värikkäistä vaiheista teatterin parissa, 

vaikka niitä onkin vähän ikävä. 

 Väinö on...kappas hällä on taas poika ;)

napolilaisessa nukkemuseossakin.

Menetimme Sinisen Verstaan teatteritilan.

Väinöllä ei ole nyt estraadia, 

eikä nukettajaa, 

koska teatteriryhmääkään ei enää ole.

Jäikö Väinö nyt työttömäksi?

Ei kai niin voi käydä paikassa, 

johon ohjataan 

työllistämiseen tarkoitettuja verorahoja ;)

En uskaltanut jättää Väinöä yksin 

Annankadulle ulkotöihin.

Pyysin häntä avustamaan kahvilassa lounasaikana.

~

Ruokapuheiden lomassa minulle tuli 

uusi työllistämisidea:

Kaikki meidän talon työntekijät 

eivät ole Facebookissa.

Meillä on kuitenkin  foorumissa 

toimiva SININEN VERSTAS-ryhmä, 

täynnä kuvia, 

infoa ja keskusteluakin. 

Miten voi päästä naamakirjaan, 

näyttämättä omaa naamaansa ;)

Tehdään Väinöstä meidän lähettiläs?!

Illalla Väinö Sininen kirjautui FB:hen.

Tunnukset ovat kaikilla työntekijöillä.

~

Jouduin muuten huijaamaan Väinön syntymävuoden. 

Tai annoin hälle uuden 'syntymäpäivän', 

saman kuin Sinisellä verstaalla,

3.11.1993.

Tähän mennessä Väinö oli tutustunut 

vain teatteriryhmän toimintaan.

Otin hänet Sartoriaan, 

ompeluryhmään.

Täytyyhän Sinisen Verstaan lähettilään 

tietää ja TUNTEA asia, mistä puhuu :)

Tekemällä oppii :)

Seuraavaksi vein hänet 

kankaanpaino- ja värjäysryhmään, 

ateljee Rotondoon.

Väinöä ei välttämättä

tarvitse opastaa kädestä pitäen ;)

Tai ehkä sittenkin pitää...

Kuunteliko Väinö muka ohjeita!?

Katsomalla mestaria oppii. 

  

Bravo Väinö, bravo - perfetto :)