omA KOPPA

omA KOPPA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste äiti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste äiti. Näytä kaikki tekstit

Kiitos ÄITI - kirjoneulevillapaita




ÄITI neuloi paitani...
tai palat syntymäpäivälahjaksi.

Saan kasata ne kuulemma itse, mieleisekseni :)



Saks...



Saumurilla...



Huolittelin ensin kädentiet.



Saumuroin olkasauman kahteen kertaan 
venymisen estämiseksi.



Uskallanko katsoa oikealta puolelta? 



Seuraavaksi näytin tälle suihkupulloa.



VALMIS!?



Kaulus?



22 silmukkaa puikoilla nro 4, 
yhteensä 66.




VALMIS :)









KIITOS-kukkaset


Katselin huvikseni
tämän hetken blogitilastoja. 

Haluaisin kiittää kaikkia lukijoita...siis katsojia
ympäri maailman.



KIITOS. Tack.



Kiitos. 

감사합니다 . 

Äitäh.



Thank You, Thank You, Thank You, 
Thank You, Thank You.



Grazie.

Merci.

Danke.

Gracias.

Obrigado.

Dank u.



σας ευχαριστώ.

Gracias.

Teşekkür ederim.

شكرا

спасибо

Gracias.

Gracias.

Děkuji.

Gracias...



Nämä kaikki ovat äitini virkkaamia.



Kiitos Äiti...
tägäyssetistä ;)




Mietin, mistä kaikista asioista saan olla kiitollinen.



Tässä taitaa mennä vielä...hetki :)


omA KOPPA - NELIÖ - lämpimäinen


Siinä se nyt on!



'Hienoa, että uskallat kirjoittaa 
omalla nimelläsi.' - WSOY.



Hienoa, että minulla on kustantaja, 
joka antaa täyden ilmaisun vapauden.



Hienoa, että minulla on mies, 
jolla on ymmärrystä - ja auttavat kädet :)




Minäkö tämän olen tehnyt!? ;)



Mistä idea...?



Miettimisaika...?



Ympäristö?



Paljonko painaa...?



Kuinka monta rautalankalammasta..?



Maantienvärinen?



Kuinka monta kertaa...HUPS?



Eikö tuo nyt ole liian...?



Onko pakko? ;)



Kuinka monta kuvaa...?



Onnistuiko?



Naimisissa...ei vieläkään?



Tuliko riitoja?



 Valvottuja öitä?



Kuinka kauan...?



Tyytyväinen?



 Kuinka jaksoit...?



Kerran vielä...?



Mikä oli vaikeinta?



Mikä oli mukavinta?



kuvat: Jarkko Sarjanen

Montako taukoa?



Hyvä?



Ei sittenkään...?







Oliko se tässä?



Hetki vielä...






Kaikkein tärkein...?



kuva: Pirjo Pihkala


KIITOS ja kumarrus.

Virpi