Olen palautellut mieleeni,
aina puhelimessa puhuessani,
miten solmittiin ystävänauha.
Yksinkertaisimmassa mallissa
on 3 väriä, 2 piuhaa kutakin.
Halusin tehdä leveämmän,
joten laitoin enemmän piuhoja.
Homma aloitetaan keskeltä.
'Hopeahapsiystävykset' solmitaan
tuplasti yhteen.
Sen jälkeen otetaan kiinni
toisesta hopealangasta
ja solmitaan järjestyksessä muut piuhat
sen kavereiksi,
kunnes se on vasemmalla.
Toinen hopeahapsi kuljetetaan
solmimalla samalla tavalla
toiselle reunalle.
Mikä ystävänauha tämä on?!
Kaveruksethan erotetaan toisistaan ;)!
Tuplasolmut jokaiseen!
Seuraavat kaverukset löytyvät keskeltä.
Työn voi jättää kesken,
sillä se ei purkaannu.
Olenko ottanut aikaa?
Mietin voisiko tällä systeemillä punoa
hengittäviä kellonranteita.
Tai olenhan mä ottanut aikaa.
Nauhatekele on roikkunut
tässä tuolilla viikon ;D
Tuoli on roikkunut seinällä
vielä kauemmin ;)
Letitin lopun aasinhännäksi.
Varsinainen ystävänauha ';D
Tästähän voisi tehdä
käsikoru-rukousnauha-yhdistelmän,
jos sellaiseen olisi tarvetta!?
Ystävänauha ja aasinhäntä ;)
Oletteko te solmineet näitä lapsena?
Kutsuttiinko näitä edes ystävänauhoiksi ;)?
Kellonrannetta tästä ei tullut,
taidan pitää 'näppituntuman muistelukoruna'!?
Ihana! Heti tuli innostus tehdä tällainen. Ja oishan tuossa noita lankojakin, mistä vois tehdä... joskus lapsena tuli tehtyä semmosia, missä solmiminen aloitettiin reunasta ja raidoista tuli viistoja. Hauskoja olivat nekin.
VastaaPoistaVoi, muistan kun näitä tehtiin ala-asteella! :D Tätähän voi hyödyntää vaikka missä, esim. laukun hihnanakin. Kiitos ohjeesta! :)
VastaaPoistaKiva kun muistuttelet. Olen pohtinut jo pitkän aikaa, että jos opettelisi uudelleen tekemään makramenauhoja.
VastaaPoistaMinäkin olen solminut itsepäisesti ala-asteen käsityötunneilla. Valitsin kaikki langat sitä ärsyttävän kirkkaan vihreää lankaa, jota kaikki muut hylkivät. Siitä taisi tulla vyö.
Ystävyyden nauhasta olen kuullut vasta aikuisena.