KÄPYTIPUT

Tietääkö kukaan 

mistä käpytipu on kotoisin?

Minähän olin siivoamassa...

Voih!

Ovatko käpytiput uhanalaisia?

Voinko mä hätistää ne pesästä 

ilman ikäviä seuraamuksia?

Haha, tuolle tarttui 

strutsinsulka persuksiin!

Hei tipu, mikä sulla on tuolla per..?

Vähänks hieno, 

mäkin haluan pers'sulan!

Hui, kun säkähdin mustaa sulkaa! 

Tuo ei taatusti ole omasta pesästä, 

mistä sait?

Vai Anttilasta!?

Minähän sanoin, 

ettei  tähän taloon osteta mitään pääsiäis...

KAIKKI tehdään itse, luovuutta venyttäen, 

olemassaolevista materiaaleista!

Mikä sä luulet olevasi nyt, 

joku musta joutsen vai?

Tietääkseni ruma-ankanpoikanen 

ei kuulu pääsiäispöytään.

Ohjaako tätä proggista KUKAAN!?

~

Siis osaisiko joku teistä sanoa, 

mistä käpytipu on per..äisin?

HAUTOMO

Ideanpoikasia 

ei pitäisi päästää 

liian aikaisin maailmalle.

Niitä kannattaa hieman 

hautoa.

Toivottavasti multa ei taas...

 päässyt sammakkoa!

Käpytipu. 

Ihmettee itsekin mistä on tänne tullut.

Älä huoli, 

ei meistä kukaan muukaan muista sitä. 

Sano, jos kysytään, 

että olit vanhempiesi idea.

Mistä ideat tulevat, 

mistä ideat syntyvät, mistä...huoh.

Kas, MUNA :)

Kas...MUNA :)

Munakas :)

kananmuna

Kas...MUNA :)

Pian on pää...

..siäinen, ymmärrätkö ';/ ?

~

Ensin lyödään napakasti neulalla päähän (molempiin)
 ja sitten puhalletaan perään. 


Älä itke, ei sattunut yhtään!?
Siitä se suttaantuu.

Moda-lehden tunika

Ompelen välillä 

käsityölehtien kaavoilla.

Kokeilen ensin 

suunnittelijan ja mallimestarin ajatuksia, 

pelkistän ne usein omannäköisiksi ;)

Tämän tunikan löysin uudesta 

MODA-lehdestä.

Telttamallin lisäksi 

tässä oli kiinnostavat halkiot.

Lyhensin mallia hieman 

säästääkseni materiaalia.

Helma ei laskeutunutkaan kauniisti.

Jätin savupiippukauluksen pois.

Avokaulus toimi mukavasti.

Voisiko hihojen saumatkin jättää pois?

Jospa ompelisin toisen silkistä tai sifongista, 

kuten lehdessä neuvottiin  -

ja opettelisin uuden kävelytyylin, 

jossa paita olisi edukseen ;)

suru sukassa

Halusin tehdä vielä toiset 

salmiakkiruutuvillasukat.

En innostunut riemunkirjavista, 

joten päätin tehdä 

alkuperäisideanväriset.

Sukan pohjassa on 

2 pienempää 

salmiakkiruutua.

Kärjen ruudut 

liitin yhteen virkkaamalla, 

muut ompelemalla.

Iso ruutumalli  on 

Jan Eatonin kirjasta '200 virkattua ruutua'.

Sain tiedon ukkini kuolemasta 

perjantaina, kesken tyhypäivän.

En osallistunut yhteisiin iltapäiväkokkauksiin.

Halusin olla hetken yksin, 

hyppäsin bussiin ja hautauduin takapenkille.

Join lasipurkista kahvia 

ja kaivoin laukusta keskeneräisen virkkauksen.

Se rauhoittaisi.

Miten sattuikaan musta lanka 

ukin kuolinpäiväksi?

Bussimatka kesti kolmisen tuntia.

Virkkasin mustaa ja mietin ukin hyvää elämää.

Suru siirtyi sukkaan.

Niistä tuli omat, 

salmiakkiruutuvillasukat, 

surusukat,

joita en voi myydä tai antaa pois.

Vaikken ole käyttänyt niitä kuin kerran, 

ne ovat jo täynnä elämää ja kauniita muistoja, 

kuten monet muutkin 

(hitaasti valmistuvat) käsityöt.

Ajatuksia voi purkaa, 

vaan voi niitä virkatakin.

kashmirvillatakki

Vartissa valmis.

Kuvat : Jarkko Sarjanen

3 sisarta

Väkräsin yhdelle sisarelle 

uuden rungon.

Nostin sen pään pystyyn.

Ojentelin helmat.

Purin ajatuksia.


http://omakoppa.blogspot.com/2010/09/ajatusten-purkua.html 


http://omakoppa.blogspot.com/2010/09/vaaalla.html 


http://omakoppa.blogspot.com/2011/03/kuparimekko.html 

Järjestelin työpöytää.

Miehelläni on työn alla 

Tsehovin näytelmä 

'Kolme sisarta'  - miksi minä sitä mietin!?;)

Olen vähän kateellinen hänelle
sisäisestä kellosta, 
joka herättää aina ajallaan.

Minä myöhästelen joskus. 
Se on kellohameen syytä ';D

Entäs se kolmas sisar?!
Onko tuo biologinen kello, 
joka on pysähtynyt ?! ;D