hiippalakit

Kertoivat televisiossa jostain tontuista. 

Onko niitä muka olemassa?

Miltäköhän ne maistuvat?

Suomalainen joulu on kansanuskomuksia täynnä.

Minä en ainakaan usko...

...hiippalakkien...

...olemassaoloon, ennenkuin nään itse...!?

Pysyn kannassani. Hiippalakkeja ei ole!

Se oli unta.

Tai tuulessa heiluva joulutähti.

6-vuotiaana tekemäni aarteet, VMS.

Tai keikkuva käpytonttu?

Tai ne virkatut villanmakuiset otukset!?

Mikä täällä haisee?

Näkökentässäni vilkkuu taas 

punaista!?

Tämähän on tyhjä!

Tonttuja siis ei ole.

Onkohan hiippalakissa 

mitään syötävää?

Villanmakuinen kuori.

Kulkusen maistaminen arveluttaa.

Jänkeetä.

Metallinmakuista.

Sitkeää.

Suivannuttaa!

Mitä tekee jouluperinteillä, joita ei voi syödä?

Häh?!

Onko mun pakko!?

Tämän kerran <;/

 jos saan sen jälkeen katsoa rauhassa 

luontodokumentteja tonttuohjelmien sijaan? 

Hyvää Joulua blogin lukijoillekin! 

t. Robert