virpi - VIRPI 12.11.

12.11. Virpi

Googletin tänään virpi-sanan etymologiaa nimipäiväni kunniaksi.

Vastaan tuli keskustelupalstoja, missä nimi Virpi oli monien mielestä maailman rumin nimi. Niin minäkin ajattelin lapsena

ja tivasin äidiltäni, miksi hän oli valinnut

omalle lapselleen rumimman nimen, minkä tiedän.

Mietin myös miten epäreilua oli, että joku muu voi päättää 

minun omasta nimestäni ';/

Nyt aikuisena nään virpin, vanhan riippakoivun kauniina

ja mielessäni ei ole edes käynyt vaihtaa nimeä 

johonkin eksoottisempaan puulajiin.

kuva: J.Sarjanen

 

Olen työstänyt nimeäni ahkerasti, myös rauduksesta.

perslehti

virpi, pieni varpu, taimi, balttilaina,

liettuassa, virbas, monikossa virbai, oksa risu, raippa, vitsa.

Latvian kielen virbs on ohut sauva, keppi, seiväs, sukkapuikko,

virba taas seiväs ja häkin poikkipuu.

Venäjän vérba on paju, pajunoksa, virpi, vitsa.

Latinan verbena oli taipuisa oksa, verba miehen elin.

Veijo Meri, Sanojen synty, Gummerus

marraskuiset virpikoivut

Virpin nimipäivä on marraskuussa.

Marraskesi on ihon uloin kerros, joka on syntynyt sanoista

marras, kuollut ja kesi, nahka, kelmu.

omasta materiaalista tehty

lepopaikkani virpikoivun alla

virpikoivu, vanha riippakoivu

lehkstiilitaidetta virpikoivusta

 

kuva: J.Oinonen

Virpi ottaa tukea virpistä :D

Oli ihan pakko laittaa tämä vanha sauvakävelukuva,

kun virpistä, kepeistä ja oksista puhutaan.

Vaikka välillä poltankin koivupäreeni,

tuntuu virpi ihan omalta materiaalilta (ehkä juuri siksi),

ja Virpi myös ihan sopivalta nimeltä minulle.

Kiitos äiti :)

ps. Kuka odotti näkevänsä lopussa
kuvaa miehen elimestä!?

kuva: J.Sarjanen

Laitoinkin tähän toisenlaisen kalun,
virpikoivusta tehty sekin.

ja vuosirenkaat vielä :)