omA KOPPA

omA KOPPA

omⒶkuva kultainen



Otin kalvokopion 
Photarilla käsittelemästäni kuvasta.



Heijastin sen piirtoheittimellä 
seinälle kiinnittämääni paperiin. 
Piirsin rajani.


Hahmottelin.



Aika paska...alku ;)



Maalasin uskonpuutteessa 
seuraavaksi kasvot.

Halusin nähdä...


...onko tästä tulossakaan itseni näköinen.


Mustalle paperillehan tämä olisi kannattunut tehdä!?



Kultamaali ei tarttunut...
piirtämäni kuviot hävisivät mandalasta...
mekkokin pitäisi pipertää jotenkin valmiiksi...huoh.



Keksin oikotien! 

Leimasin kultaisella 
V niinkuin... Virpi<3 kaikkialle.






No, pikkuisen näkyy kiire ja hiki kainalossa ;)



Paperikin HIEMAN kupruili 
monien maalikerrosten ansiosta.

Täytynee hankkia lasilevy ja kehykset!?



Vaatimattomuus...kaunistaa :)




Luonto on suuri innoittajani...?




Niihän sitä kaupunkilaisena itselleni uskottelen, 
että luonto...



...on suuri innoittajani.



Mistäköhän ne (alitajuntaiset) ideat oikeasti tulevat!? ;)




Yritin uudestaan...huijata itseäni ;)





Kävin Aleksanterinkadulla näyttelyssä.













Askartelin roskatyöpajassa kiitoskukkasen.





Hyvää viikonloppua :)


omakuva -fiilisjuttu



Omakuva - spläts.



Syksyllä syntyneen oma tekniikka ;)



Virpikoivu, varvut ja...sade inspiroivat.



Ei tainnut tulla ihan...



Omakuvan tekeminen 
onkin enemmän fiilisjuttu.



Tänään...olen :)




Mosaiikkitarjotin



Kas, muistikirjastani löytyikin
 aiheeseen sopiva 
kokouspiirros ;)



Pohja: 
pyöreä, pyörivä puutarjotin 
ja luonnospaperi.



Työvälineet: 
omat leikkurit keramiikalle ja lasille, 
pinsetit, liima...



Andamento = mosaiikin virtaus, rytmi, 
kuvion rakentamistapa.

Opus = tausta, työtapa.



Tessara = peruspala, 1cm x 1cm.



Mosaiikkimestari Minna Flomanin työhuoneella.



Piirsin kokouspiirroksiani
uudelleen luonnospaperille.



Jäljensin viivat
 kopiointipaperin avulla tarjottimelle. 
Vahvistin osan viivoista tussilla.

Suunnittelin andamentoa.



Harjoittelin molempien leikkureiden käyttöä.

Aloitin huumorinkukkasesta...
onhan tämä elämäni ensimmäinen mosaiikkityö.



Oppimisen tulisi olla 
haastava ja...hauskaa?!



Nyhräsin aloituspalojen kanssa.



Kävin tauolla ;)



En tiennytkään, että tykkään palapelien tekemisestä ;)



Minna auttoi aloituksessa.

Opus circumatum, kaarevien pintojen toisto.



Reunustin ensin kaiken...



...laitoja myöten.

Opus palladiatum, sekopalat.



Kokeilupala.



Saumalaastin sävyt.



Minkä värinen saumalaasti sopisi...
valkoinen, musta vai harmaa?!

Vaalea korostaa mustia paloja, 
tumma taas vaaleita.

Mosaiikissa sekä saumat 
että palat ovat yhtä tärkeitä.



Maalasin tarjottimeni reunat.




Päädyin korostamaan 
vaaleita mosaiikkikohtia, 
koska niitä olin myös 
antaumuksella nyhrännyt.



Vedin 24:n karaatin kultapalojenkin yli mustalla...



...mosaiikissa kun kädenjälki saa näkyä.



Siitäkin syystä tämä on viehättävä laji.



Saumalaastin kuivahdettua 
pyyhin ylimääräiset pois 
kostealla sienellä.



Viimeistelin vahaamalla kaiken.



Mosaiikkimestari Minna kysyi, 
onko tuo virhe (V:n muotoinen pala)  'nimikirjoitukseni'.

Perinteisesti mosaiikkitöihin
 ei tekijän nimeä laiteta.



Signeerasin tajottimen toiselle puolelle.



Kävin tauolla - kuvaamassa ;)



 On lohdullista, että pienistä (rikkoutuneista) palasista 
voi koota jotain uutta, eheää ja kaunista.

Mosaiikkityö on kuin elämä!?



Mosaiikkikurssin ansiosta, 
katselen ja kuvaan ympäristöä uudella tavalla. 

Mikäs andamento tuohon on tulossa!? ;)



Opus teselatum.



Opus regulatum.



Opus circumatum.



Vihdoin kotona.

Enää puuttuu vain 3 juustoa, viini ja...hyvä seura :)

~

Kiitos itselleni 
kärsivällisyydestä.

Kiitos Minnalle mosaiikkikurssista!