omA KOPPA

omA KOPPA

AAMUVIRKKUU




Mietin töissä uusia nuoria.
Aloittavat kanssamme 
Sartoriassa maanantaina.



Ajattelin vähän virkata 
viimeiseinä päivänä 'vanhojen' kanssa.
Mietin mikä olisi yksinkertaisin kukkamalli.



Kukaan ei kuulemma osaa virkata.
Huomenna se nähdään :)



Piirrämme joka aamu.
Tänään matonkuteita.



Mirkan aamupiirros.



'Virpin virkkuukoulu' oli sohvalla valmiina ;)



Iina innostui.



Jacky myös.



Ja Mirka.
Osalla oli lupa tehdä muuta.



Tauko.



Iinan aamupiirros ja -virkkuu.



Jacky kokeili virkata myös rautalankaa 
ja väänsi...mukanani tuomia 
solmussa olevia rautanauloja ;D

~

Istuin kerran Malesiassa, 
Kuala Lumpurissa, katukeittiössä 
ja odotin tilaamaani annosta.
Paikalle tuli mies(kauppias) 
heilutellen solmussa olevia nauloja.
Hän sanoi minun olevan taiteilijan näköinen 
ja kysyi, haluaisinko testata, 
olenko oikeasti luova vai näytänkö vain siltä.
Hän näytti hitaaaaaasti silmieni edessä, 
kuinka naulasolmu aukeaa - ja menee takaisin kiinni.
Sen kuulemma pystyy tekemään vain, 
jos osaa päästää irti 
rationaalisesta ajattelusta.
Minä provosoiduin hyvästä myyntipuheesta 
ja pyysin saada yrittää avata naulat ruokaa odotellessa.
Kauppias antoi minulle pari minuuttia ilmaista aikaa.
En saanut siinä hiostuksessa nauloja auki 
ja jouduin ostamaan pulmapelin - nerokasta ';D

Tottakai väänsin sitten niitä niin kauan, 
että sain ne irti!
Ja niin väänsivät nuoretkin ;)

Kaikki saivat naulat irti toisistaan - ja takaisin.
Naulat lähtivät kiertoon, 
täytyyhän kaverit ja poikaystävätkin testata ;D

~

Mietimme minkälaisessa tilanteessa ihminen 
on halukas ratkomaan pulmia, 
milloin, missä ja miten ne ratkevat helpommin.
Ilmapiirillä on suuri merkitys,
huumorilla ja kaverin hiostamisella myös ;D



Mitä me näistä 
'muodonmuutoksista' teemme?



Eipäs hätiköidä. 
Tässä  välissä uudet nuoret tulivat tutustumaan.
Jacky esitteli heille portfolionsa 
ja minä kerroin kevään moninaisista suunnitelmista.
Ja vähän virkkaamisesta, pöydällä kun olivat ;)

Kävimme kaikki yhdessä
Sinebrychoffin Taidemuseossa 
ihastelemassa Rembrandtin töitä.



Museokaupassa.



Ihastelin tätä tuotesuunnittelua:
Vermeerin helmikorvakorut - ja kavereille kans:
Rubensille rehevän naisen isot ja täyteläisen pyöreät, 
Rembrandtille taas sirot krumeluurit ;D



Taisin sotkeutua jo toisen kerran 
aamuvirkkuusta toiseen aiheeseen ;D!?

Kysyinkö mä itseltäni jotain ;)!?
Aivan, mitä me näillä teemme?

Annetaan muhia :)



Siivoillaan vähän.



Olen huomenna toisten kouluttajien kanssa 
Juha Siitosen 'voimaantumisteorialuennolla'  -
nähtäväksi jää, virkkaanko samalla Rembrandtia ;D

Yksi nuoristakin 
otti virkuun mukaansa - jäi koukkuun.






en tykkääkään




Päätin kokeilla
NIITÄ salmiakkiruutusukkia
 hedelmäkarkkiväreillä.


Ajattelin päästä vähemmällä 
lankojen katkomisella,
ja ostin valmiiksi kirjavaa.



Kokeilin lakusekoitusta.



Alkoi ällöttää. 

Jätin työn kesken.
Rumat, riemunkirjat sukat 
näistä olisi tullut - en tykkääkään ;D


LOHISTALJA




Mun kollit.


Suunnittelevat taas jotain.



Meille tulee 7-metrinen lohikäärmeentalja ;D

Lohikäärmeen vuosi 2012.


Kissassarini 
auttaa suomujen leikkaamisessa.



Kollit valitsivat matskut.




Keinonahkaa, markiisia, puuvillaa
ja joustavaa samettia.



Nyt en laske suomuja ;)



Silitin ne kiinni 
tukikankaaseen ennen ompelua.



Aplikoin, 
surruttelin koneella 
yhden kokonaisen päivän.





Kokeilin myös erikoisompeleita <3












Jätin taljan sängylle...








Hain sisään. 







säämiskähousuista...laukku




Löysin kirpputorilta 
ihanan pehmeät 
säämiskähousut.


Malli oli vaan liian 70's.


Punteissa riittää matskua...
 laukkuun :)


Silvoin palasiksi ja suunnittelin.



Kissa mahtui hyvin kassiin...  



...vaan ei halunnut olla kuvassa, 
joten korvasin täytteen toisenlaisella villalla.

~


Aikaisemmat 'housuista laukku' -projektit:


VALKOINEN NAHKALAUKKU

ELÄMÄNPUU




Kollegani Susanna Palo
teetti ryhmälläni
3D-harjoitustyönä elämänpuun.

Puut eivät valmistuneet päivässä, 
joten jatkoimme niitä seuraavana päivänä.



Jacky lounastauolla.



Tanja esitteli samalla englanniksi 
omaa portfoliotaan saksalaiselle vieraalle.



Minä päätin tehdä myös oman elämänpuun.



Nuoret kertoivat minulle 
mikä oli ollut tehtävänanto
ja miten puu käytännössä tehdään.

Puun muoto oli vapaa.
Viillot runkoon ylhäältä alas ja päinvastoin.
Maalataan neljältä eri kantilta.


Raaputin puumerkin ensitöikseni ';D



Olisin halunnut tehdä 4 vuodenaikaa, 
vaan aika ei riittänyt ;)


Omia töitä ei pitäisi selitellä, 
vaan sen verran haluan sanoa, 
että nuo eivät ole persuksia, kuten nuoret minulle virnuilivat,  
vaan karrelle palaneita sydämiä ;/



Ei pidä hätääntyä, 
vaikka sydämet hieman kärvähtäisivätkin.
Tämähän on tavallaan kaskiviljelyä!?



Täytyy vain luottaa omaan...



...viherpeukaloon :)  



Samaan aikaan kankaanpainopuolella, 
ateljee Rotondossa
nuoret maalasivat puiden alle kankaita 
Pirjo Pihkalan kanssa.


Saimme kahvilaan uuden ilmeen, todistustenjakopäiväksi.
Osa nuorista lähti, osaa jäi.




Kun oli todistustenkirjoitusaika, tietokoneeni oli mykkä!?
Mikrotukihenkilö ei osaanut auttaa, 
mutta sähkömies löysi karrelle palaneen piuhan, 
joka johti minun koneeseen.
Liikaa kuormitusta, käämit paloivat ;)

Kirjoitin nuorten koneella todistukset 
ja väänsin piuhan oman työpöytäni ylle muistiksi -
RAKKAUDESTA TEKEMISEEN ;)



Suhtaudun ristiriitaisesti 'non stop'-systeemiin. 
Ensi viikolla ryhmiin tulee uusia nuoria.
Kuukauden päästä hyvästellään taas osa.
Ja vielä ennen kesätaukoa on kolmansien läksiäisten aika.

Sydän on karrella kaiken aikaa 
ja uuttaa kukkaa pukkaa.
Yritän sopeutua ja unohtaa ikävän ;/

~

KIITOS taas ihanaiset Sartoriat 
antoisasta yhteisestä matkasta, 
VMS.