Puiden puvustusprojekti, osat 1 ja 2




Oma Aamupiirros.


Kerroin aikaisemmin 
Sinisen Verstaan kevään 2012 PUU-teemasta:


Toimintasuunnitelma.



Anoimme ja saimme 
Helsingin kaupungin puisto-osastolta
luvan  puvustaa 
Vanhankirkonpuiston eli Ruttopuiston puita. 



Aloitimme käsittelemällä
ympäristöaihetta yleisesti.



Kuvakulttuuri, 
jonka tuomme mukanamme päivittäin 
Siniselle Verstaalle työmatkoiltamme näkyy kaikissa töissämme. 

Käänsimme kaupungin kartan ylösalaisin, 
 projektimme sai juuret.



Ympäristöboxien päällä näkyy päivittäinen ympäristömme.
Sisäpuolella fiiliskuvia maisemista, jossa haluaisimme olla.



Ilmaisutaidon kouluttajamme Hellevi Bengs 
teki nuorten kanssa 'Helmikuun puun'.



'Vedic Art'-metodilla pääsee eroon tyhjän paperin kammosta.



Paperille piirretään tai roiskaistaan PISTE, 
jonka ajatellaan lähtevän itämään...
Tammikuun lopussa.



Teimme myös elämänpuita.



Ateljee Rotondon kouluttajan, 
Maru Hietalan ideoimat 3D-puut 
menivät kahvilan pöytiin näytteille...



...Sinisen Verstaan vastaavan kouluttajan, Susanna Palon 
teettämien akvarellipuiden kanssa. Maaliskuu.



Otimme selvää  
Druidien puuhoroskooppimerkistämme.



Ompelimme omien puittemme lehdet
'Solvykalvo'-kirjontatekniikalla
yhteiseen työhön Sinisen Verstaan ulko-oveen.



Kokeilimme virkkausta.



Mietimme runkoja.



Hellevi Bengs piti huhtikuussa
ateljee Sartoriassa naamiokurssin.



Jackyn lehtinaamio.

 Naamiot kuvattiin Ruttopuistossa, 
vielä lehdettömien puiden kanssa.



Katselimme varaamiamme puita.



Kävelimme rantoja pitkin Tarvaspäähän 13.4.2012.
Katselimme ja kuvasimme puita.
Opintoretkeltä tarttui mukaan koivunoksa Sartorian kattoon.



Mietimme puiden värimaailmaa huhtikuussa.
Valitsimme Ittenin väriopin mukaisesti kolmisoinnun,
jokaiselle puulle oman värin.
Puisto eli tausta työllemme tulee olemaan vihreä, 
joten päädyimme yllä olevan kuvan värimaailmaan.
Nämä "fiiliskuvat" ovat Aamupiirroksiamme.



Värikolmisointusuunnitelmia Sartorian pöydällä.



Teimme pienoismalleja.



Mietimme yhteensopivia punaisen eri sävyjä 
ja värien symboliikkaa.



Luimme Hesaria.



Keskustelimme niin työajalla, 
kuin vapaa-ajalla FB:ssä 
siitä, mitä kullekin tulee mieleen punaisesta,  
keltaoranssista, sinisen ja violetin eri sävyistä.

Työnimiä olivat:
Punainen - RAKKAUS <3
Keltaoranssi - ILO, VALO, ENERGIA, TOIVO
Sininen ja violetti - TOIVO, VAPAUS, UNI, UNELMA

Sisäpiirin juttuna:
(punainen) VERI
(keltainen) HIKI ja 
(sininen) KYYNEL

Halusimme kuitenkin ilahduttaa teoksellamme
puistossa liikkuvia ihmisiä
ja saada aikaan jotain puhtaasti kaunista,
sekä muistuttaa hyvistä ja tärkeistä perusasioista,
joten karsimme älyvapainta huumoriamme töistä pois.



Ripustusideoita Tarvaspäästä tuodussa koivunoksassa.



Pirjo Pihkalan kurssilla värjättiin kankaita.
Yksivärisiä kankaita puihin ja spiraalit itselle.




Misan spiraalivärjäys. Kuva: Mirka Aikio.

Kuvasimme  kankaat Ruttopuistossa 27.4.2012.



Ideoimme.



Nupun aurinko.

Aplikoimme.



Millan ompeluksia.

Päätimme, että yhteinen kokonaisuus muodostuisi
jokaisen yksilöllisistä töistä.



Konekirjailimme.



Ompelimme.



Ratkaisimme ripustuspulmia.








Isabelin ompeluksia.



Tanyan ideoita.

Luonnostelimme.



Lauran luonnos.

Mietimme kokonaisuutta.



Päällystimme.



Teimme reaaliaikaisesti portfolioita.



Esittelimme aikaansaannoksiamme monille vierailijoille,
tässä työpajaesimies Tarja Taskiselle
ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle 3.5.2012.



Misan ja Nupun aplikaatiot.

Hehkutimme.



Kuvasimme.



Hyvästelimme.

Tanyan harjoittelujakso päättyi.
Lupasimme ripustaa ompelemansa
perhosaplikaation keltaoranssiin puuhun.



Koeripustelimme ensimmäistä kertaa
vapun jälkeen 7.5.2012.





Kiipeilimme.



Koekuvasimme.






Korjasimme talteen ja arvioimme.



Jackyn aplikaatio työn alla.



Sartoriassa kuvattiin ja haastateltiin Jackya 9.5.2012,
A-Studion Talk-ohjelmaan, aiheena nuorisotyöttömyys.

Mikä sinusta tulee isona, kysyi toimittaja,
taiteilija, tai minähän oikeastaan olen jo,
totesi Jacky toimittajalle leveästi hymyillen.










Milla ompelee RAKKAUSPUUN sanomaa.





Keltaoranssista puusta päätettiin tehdä TOIVO.



Sinisävyisestä UNI...tai UNELMA.



Ompelun ohella ja vaihteluksi
välillä virkkasimme ja väkräsimme.



Mirkan virkkauksia.



Millan virkkauksia.



Misa vuorostaan esittelee
omia töitään ja projektiamme vierailijoille.



Misan aplikaatio.



Työt ripustusta vaille valmiina 17.5.2012.



Aloitimme maanantaina 21.5.2012
RAKKAUSPUUn rakentamisen.



Kiinnitimme "minibanderollit"
'SININEN VERSTAS' ja 'ateljee SARTORIA' ensin.

Millan ompeleman
'Rakasta - Rakasta - Rakasta'
seuraavaksi.





Jokaisen omille, yksilöllisille ompelutöille
mietittiin juuri se oikea paikka puussa.







Kieputimme 'taukoja' jokaisen työn väliin,
jotta työt erottuisivat kokonaisuudesta
myös ominaan.








Olimme tyytyväisiä teoksen alkuun.
 Se oli yhtä näyttävä ja huomiota herättävä,
kuin olimme ajatelleetkin.



Toinen rakennuspäivä 22.5. 2012



TOIVONPUU.









Toivonkipinä *



Ohikulkijat pysähtelivät katselemaan
puuhiamme. Kyselivät, kehuivat ja kannustivat.
Ottivat kuvia meistä ja itsestään puiden juurella.



Saimme maistaa jo rakennusvaiheessa
onnistumisen iloa.
Puut herättivät puiston kulkijoissa
juuri niitä reaktioita, joita toivoimme.



Seuraavana aamuna puut olivat alastomia!?



23.5.2012



Pyysin Sinisen Verstaan vastaavaa kouluttajaa
kirjoittamaan tämän tekstin,
koska itse en pettymykseltäni kyennyt.
Rikosilmoituskin lähti poliisille.



Kävelimme nuorten kanssa puistossa.
Ihmettelemimme, päivittelimme
ja tutkimme roskiksia.
Mitään emme löytäneet.

Ripustimme tiedotteet
surunauhojen kanssa puihin.
Palasimme Verstaalle.



Helsingin Sanomat seuraavana päivänä 24.5.2012



HS 25.5.2012

Saimme tietää mitä oli tapahtunut.



Asian selvittyä
kävimme laittamassa puihin
uudet tiedotteet
ja lupauksen puvustaa ne uudelleen lähiaikoina.


Seuraavalle viikolle oli jo sovittu
tekstiilitaiteilija Laura Kärjen kurssi jolloin
puille oli tarkoitus antaa
viimeinen silaus, "hedelmät".
Mutta, kuinka onnistuu kakun koristelu,
 jos sitä kakkua ei ole!?


Asian selvittely ja keskustelu
tapahtuneesta jatkui.
Meistä tuntui vaikealta aloittaa työtä,
 etenkin, kun Puisto-osastolta
ei kuulunut anteeksipyyntöä.



Onneksi meillä sentään oli hyviä kuvia
menetetyistä töistä.



30.5.2012 Sinisen Verstaan vastaava kouluttaja Susanna Palo
luki Sartorian nuorille
Puisto-osastolta tulleen anteeksipyynnön.

 Vaikka se erikseen pyydettynä tulikin,
 annoimme anteeksi.



Seuraavana päivänä hyvästelimme Jackyn.
Hänenkin työharjoittelujakso päättyi.



Puiden 'hedelmien' työstäminen alkoi...



...sovitulla tavalla.



Toteutuukohan 'Puiden puvustusprojektista'
vielä osa 3!?



6 kommenttia:

  1. Valtavan työn ootte tehneet, hienoa jälkeä! Ja perus"kunnanmiehiä" näkyy olevan töissä myös Helsingissä...

    VastaaPoista
  2. Voihan räkä,mikä kohtalo oli teillä. Innolla odotin ,mikä olisi lopputulos ja ihan säikähdin,kun puut oli riisuttu. En kuullut HS.n uutista aiemmin. Johan oli törkeää taiteen raiskaus. Mutta te annoitte anteeksi, olisinkohan itse siihen pystynyt....
    Hienoja töitä olitte tehnyt!

    VastaaPoista
  3. Aivan uskomattoman upeaa! Kertakaikkiaan lyö sanattomaksi,KYLLÄ NUORET OSAAVAT! Enemmän tällaista :) Piristystä ohikulijoiden päivään.

    VastaaPoista
  4. Tosi katala loppu noin suurelle projektille!! Mutta loistava juttu, että saitte kuvattua koko teoksen kulun alusta tuohon loppuun saakka. Jatkakaa upeaa aherrustanne!

    VastaaPoista
  5. Loistavia ideoita, upeita juttuja!!! Käsittämätöntä, että kävi niinkuin kävi. Seurasin tilannetta lehdistä silmät yhä pyöreämpinä... ja mietin, mihin työt oikein joutuivat. Niitä ei ole löytynyt??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työt oli tuhottu. Olemme saaneet kirjallisen anteeksipyynnön ja antaneet kaiken anteeksi. Tänään, kun rakensimme Toivonpuuta uudestaan, Puisto-osaston työnjohtaja kävi henkilökohtaisesti paikan päällä pahoittelemassa tapahtunutta, tsemppasi meitä ja toivotti onnea uusille Puille :)

      Poista