PALLO




Virkkaisin pallon. 
Sen ympärysmitta on 117cm.



Vaihdoin sävyä joka kerroksella.



Vein sen rannalle, mistä sen sävyt ovat kotoisin.



Se pomppi kiveltä toiselle.



Sitten se vain jäi paikalleen.



Luulin sen paistattelevan päivää.



Kunnes se pyörähti veteen.



Se kellui määrätietoisesti ulapalle.



Luuleeko se olevansa poiju!?

Voi, minun PALLONI!
Omista töistä luopuminen on rankkaa.



tölkinvetimet



Keräsin juhannusjuhlista 
tölkinvetimiä kaulakäätyä varten.



Ne virkataan yhteen 
nurjalta puolelta. 
Vain reunan huolittelin 
oikealta puolelta.



Alussa kannattaa tarkistaa, 
että rinkula mahtuu pään yli.



En keksinyt käädylle nimeä.
Ehdotuksia!?




Mikäli en pääse eroon tölkinvetimien keräilystä, 
on mulla muutaman vuoden päästä 
merenneitoasukin ';D)))<






Alkuperäisen idean 
ja 'ryyppykassin' virkkausohjeineen
esittelin aiemmin:



KIVIHATTU




Emäsalon eteläkärjessä.



Kivet ovat paljaina, 
 täysin luonnonvoimien armoilla.


Suojasin yhden päälaen paahteelta.



Villa on täydellinen materiaali. 
Se tuntuu märkänäkin kuivalta.



Talvella se lämmittää.



Miten nämä kivet 
ovat selvinneet täällä ilman minkäänlaista suojaa!?



Yritän helpottaa raukkojen  oloa 
virkkaamalla kivihattuja.








Huh, mikä kesätyösarka!



Onneksi mulla on vielä
paljon luonnonsävyisiä villoja.

Vai pitäisivätkö kivet sittenkin enemmän 
kirkkaista sävyistä!?



Näperrän kaikki bussimatkat.
Jos joku tulee tiedustelemaan, mitä teen, 
kerron kivihattuprojektistani. 
Tähän asti olen saanut 
virkata rauhassa ;)

puhtaalta pöydältä



Elämäni on nyt puoliksi paketissa.

Toinen koti odottaa 
Helsingissä :)


Olen maalaillut pintoja 
viimeaikoina.



Ja lakkaillut myös.





Olen hankkinut tarpeellisia tavaroita.



Vähän on tullut ommeltuakin.





Pääosin kaikki 
työvälineet ja materiaalit ovat supussa.



Virkkausmahdollisuuden jätin ;)



Ja kopan auki ':D



Aloitan taas kerran puhtaalta pöydältä.



Nyt on juhlan ja juhannuksen aika!

Pieni tauko saaressa 
tekee hyvää pakkauspuuhien keskellä.

Kuva on otettu minusta 
ja silloisesta kissastani Kasperista 
juhannuksena n.15 vuotta sitten. 
Muuttoruljanssissa tulee kaikenlaista vastaan.

Voikaa hyvin - bloggaillaan :)


omⒶ ELÄMÄ




Virkavapaa-ajan 
'lopputyö'
aluillaan.

Sen nimi on vaatimattomasti
 omⒶ ELÄMÄ.


Istuin alas 
ja tunnustelin materiaaleja:

Päätin, että 
taustasävyt kertovat tietyn ajanjakson
yleisfiiliksestä 
ja värit kuvastavat 
merkityksellisä tapahtumia ja muistikuvia.



Työ alkaa navasta ja etenee spiraalina, 
ei vuosirenkaina ;)



Jokaiselle värille on 
omakohtainen merkitys:


Keltainen voi olla aurinkoa tai ampiaisenpisto.
Keltaista löytyi myös lapsuudenkotini keittiöstä ja kesämökiltä.

Pinkkiä ei voi tyttölapsi ohittaa!
Myöhemmin se tuo mieleen eksoottiset maat ja matkat.
Turkoosi tuo lähemmäksi, Egyptiin ja Välimerelle.

Punainen voi olla rakkautta, mutta myös raivoa.

Sininen merta, taivasta, ensimmäiset farkut,
rakkaani silmät (sekä kissani, että mieheni)
- tai työpaikkani, Sininen Verstas.

Ruskea tuoksuu puuöljylle, kitaroille ja mummovainaalle.
Kaikille muillekin tärkeille ihmisille löytyy oma väri.

Harmaa ei aina ole ankeutta, 
se merkitsee minulle myös vakautta ja rauhaa.

 Mikä kiiltää, ei välttämättä tarkoita aarteita ja rahaa ;)

Eikä mustakaan välttämättä ole synkkyyttä, ainakaan mulle.










Violetista alkaa Taidelukioaika.



Tumma kohta on kasaria...
nuoruutta ja ehdottomuutta, 
opiskeluasunnon sisustuksen ja oman vaatetuksen värejä.





Lapsuus ja nuoruus muisteltu...  











Onpa työläs projekti.






Elämä jatkuu...











Ai, mikä tästä tulee isona!?
Vai minusta ';)


Mun toive oli saada litistettyä se lasin väliin.
Vaan kun halkaisijaksi tuli 150cm, 
se taitaa jäädä haaveeksi.



Leikkasin pyöreästä 
terassimatosta sopivan kokoisen, 
huolittelin reunat teipillä 
ja kiinnitin oman elämäni siihen
sprayliimalla.








Aion naulata 'omAn ELÄMÄNI' seinälle.

Voin katsoa sitä, jos joskus tuntuu siltä, 
etten ole saanut mitään aikaiseksi ''':) 



 Voiko tästä sanoakaan, että 
se on valmis?