omA KOPPA

omA KOPPA

KIITOS :)




Viime viikolla mulla keitti yli.
Raivosin, purskauttelin
 ja sain aikaiseksi vaan lisää sotkua.


Mua lohduteltiin ja kannustettiin.
 Rauhoituin hieman.



Mietin.



Kaikki näytti silti rumalta ':(



Tekeminen tuntui turhalta.

Siitä se suttaantuu,
vaikka vielä vähän yli kuohuukin!?



Sitten sain postia,
käsinkirjoitettua palautetta
yhdeltä blogini seuraajalta,
kuka ei ole kirjautunut lukijaksi
tai kommentoinut tekemisiäni julkisesti.

Purskahdin itkuun  
kaikista kauniista ajatuksista,
kannustavista sanoista ja...
origamistakin.


Mua alkoi melkein hävettää
omat kiukutteluni.



PIENI TARINA

Oli mullakin pienet murheeni,
mut minulle niis' oli kyllä,
vaikk' ohitse kulkenut toinen ois
ja kuitannut ne hymyilillä.

Oli mullakin pieni onneni,
mut minusta oli  se suuri,
ja luulenpa, siks oli suuri se,
kun se oli minun onneni juuri.

Oli mullakin pieni lintunen
ja minusta se oli soma.
Mut sepä siinä oli juuri murheellista,
kun ollut se ei mulle oma.

Eino Leino

  

Paistoin hiljaa itsekseni 'päivän pannun'
harmooniseksi kokonaisuudeksi.

~

Tuo kirje avasi monia asioita
joista olin luullut toisin.
Se valaisi laajemmalta,
puhui monien puolesta,
vaikka olikin yhden ihmisen käsialaa.

Mitä minä voin muuta tehdä,
kuin jatkaa
ripistikkelieni tekemistä!?

SYÖMÄÄN! Silmillä ;)

~

Kaunis KIITOS, 
sulattelen tätä vielä,
säilön sisimpääni ja purskautan ulos myöhemmin :) 


7 kommenttia:

  1. Toi musta on meikäläisen verilätty kun nykyään jostain syystä tuppaa ruoka unohtuilemaan pannulle!!!!!! Eilen melkein poltin pentujen spagetit...ritisi jo kattilanpohja ja hiukan tarttui!!!!! :DDDDDD

    VastaaPoista
  2. On omat vaaransa lähteä vitsailemaan vakavilla asioilla, vaan miten savolaisuudestani pääsisin.

    Minun onneni on, ettette ole tosikkoja :)
    Ja muiden se, että käytän suutunpäissäni valurautapannua noin.

    VastaaPoista
  3. Kiva kun jatkat :) asioilla on puolensa ja suhteensa... joskus kiehuu yli, mutta ...

    sulla on kiva blogi, kivat jutut ja luovaa hulluutta, ihania kässäjuttuja... elä välitä muista, jatka vaan!

    VastaaPoista
  4. Elä - ja välitä muista.
    Kiitos, jatketaan :)

    VastaaPoista
  5. Kyllä sitä muillakin välillä kuohuu yli ja tuntuu siltä että kaikki näyttää rumalta mitä tekee..toivoisin elinkumppaniltani enemmän kannustavia sanoja koska joskus kun haluan jonkun onnistuvan niin hän sanoo sen totuuden ja no sitten se vähäinenkin into lopahtaa siihen. Jäänyt monta siten keskeneräistä. kannustusta saan enemmän toki..joskus hän vain unohtaa sen ;) Haluaisin ajatella olevani jollain lailla taiteilija, mutta ilmeisesti ne hulluimmat on sitten juuri jäänyt tekemättä..enkä voi sanoa itseäni taiteilijaksi koska mietin liikaa mitä muut ajattelevat. Jatka sinä minunkin puolestani, ilo lukea näitä bloggauksiasi! :)

    VastaaPoista
  6. Täällä kiehuu ja täällä turhauttaa, mutta kuten aina asioiden ollessa näin (ja hyvin usein muulloinkin) palaan blogiisi ja jälleen jaksan hymyillä. Kiitos siitä!

    VastaaPoista