JÄMÄLANGAT





Voi, ei enää rusetteja!



Pääsinpäs toiseen alkuun.




Mitä näistä nyt oikein on tulossa?



Oho, ei kai?



Mä teen nyt vaan lisää kaikenlaisia paloja...
virkkaamalla ja  neulomalla.









Homma etenee, jämälankoja riittää :)




Villahousujen lahkeista tulikin hihat.



Ja patalapusta paita :)







Jatkoin aina työtä
virkkaamalla aloitussilmukat
seuraavalle palalle,
näin saumoista tuli kauniit.



Ompelin käsin ketjusilmukoita
 koneella ommeltujen saumojen päälle.


kuva: J.Sarjanen

Villamekko tämä taitaa olla ;)



Entäs nyt!?








Punaiset jämälangat olivat tästä bonchosta ;)



Jäikö niitä lankoja vielä?

Kai mä nyt voin
 paidasta kukkaron vielä tehdä ;)









TYYLILYYLIT


Walt Disney: Aku Ankka -sarjiksia vuodelta 1975

Iines, Milla ja Mummo,
siinäpä vasta tyylilyylit joka sukupolvelle!

Kyllä Aku Ankka on yleissivistävä lehti,
muodinkin suhteen:D


Minäkin ajattelin olla vähän tyylilyyli-Iines,
vaikka Milla Magia taitaakin olla
vaatesuunnittelijoiden kestosuosikki,
Mustakaavusta puhumattakaan ;)



Mitä tätä renessanssiajan pussihihaa
enää uusiksi suunnittelemaan!

Keskityn siihen,
miten teen sen eritavalla kuin silloin,
helpommin.




Miehusta on trikoota, se on helppo ommella.
Nappeja ja napinläpiä ei tarvita,
ne jäisivät muutenkin rusetin alle piiloon.

Tämänhän voisi tehdä
vaikka vanhaan t-paitaan?
Kaulus on vain muutamalla tikillä kiinni niskassa.
Sen voi myös poistaa, jos siihen kyllästyy.
Tai käyttää huivina.


Umppa!


Mekko on todellakin vain trikooputkea :D



Kun pallo kutistuu kankaan kuosissa tarpeeksi,
siitä tulee pilkku.



Yksikin (ilo)pilkku riittää
piristämään päivää.
Näitä saa muuten Intiassa
pyykinpesuainetta ostaessa kylkiäisenä.
Ne  eivät ole kastimerkkejä
vaan bindejä, kauneuspilkkuja.



Tyylikästä meillä?
Auts. 




RUSETTIMEKKO



kuva: J.Sarjanen


Olen innostunut
pitkästä aikaa vaatteiden ompelusta.

Monikaan niistä joogahousuista ja rökäpöksyistä
ei ole esittelykelpoisia blogissa,
mutta yritän päästä kehtaamiskynnyksen yli
ja tehdä jonkun jutun myös näistä, omista vaatteista.

Kehtaamisella tarkoitan kahtakin asiaa,
mallina olemista ja vaatteilla koreilua ;)



Vippaako mulla silmissä,
vai onko tässä kankaassa kineettinen kuvio ;)

En pystynyt ompelemaan
1,5mm:n raitoja kohdalleen,
mutta efekti toimii.

Tämä vaate on hyvä, kun on 'paha päivä'.
Toisten katseet kiinnittyvät hypnoottiseen kuvioon,
ja saa olla rauhassa ;)



 M.C.Escher: 'kehitys II' (vas.) ja 'pienempi ja pienempi',
molemmat puukaiverruksia,
Bruno Ernstin kirjasta M.C.Escherin TAIKAPEILI


Mulle tulee heti mieleen
kineettisistä kuvioista M.C.Escherin kuvat,
vaikka silmissä vippaavat teoksensa
eivät varsinaisesti niitä ole,
vaan niiden kohdalla puhutaan
tason struktuurista, sykleistä,
äärettömyyden lähestymisyrityksistä,
perspektiivistä ja syvyydestä.



Bruno Ernst: M.C.Escherin TAIKAPEILI
No mutta, kyllähän nämä perspektiiviviivat
silmissä vippaavat ;/



Samoin kuin vippaavat raidat tässä rusettimekossa.



tuplarusetti






Löysin pari ampiaisraitaista lasihelmeä
ja tein niistä mekkoon sopivat korvakorut.



Vielä mun piti vääntää yksi 'rusetti',
oma versio M.C.Escherin 'Möbius-nauhasta'.





VISIITTIKORTTI




Näin uutissa jutun visiittikorttinäyttelystä.


Miten hauska tapa jättää itsestään kuva lähtiessään kyläilemästä!
Noissa korteissa ei ollut nimiä, toisin kuin nykyisissä käyntikorteissa,
sillä kyllähän jokainen omat vieraansa tunsi.

Ihastuin ajatukseen NIMETTÖMÄSTÄ visiittikortista.

Yhteystiedothan vaihdetaan usein soittamalla
tyhjä soitto toisen puhelimeen,
josta hän voi poimia tiedot.
Käyntikorttikin taitaa olla jäämässä historiaan.

Entäpä jos haluat jättää itsestäsi jonkun 'jäljen', kun lähdet?
En tahdo raapustaa avaimilla puistonpenkkiin nimeäni.
Tai vetäistä spraylla omA*-logoa betoniseinään.



No joo, tämä onkin omA laituri ;)


Aina ei ole tarvis jakaa puhelinnumeroa tai osoitetta.
Mutta jotain kuitenkin voisi olla mukava antaa
kangaskaupan myyjälle, kuka palveli minua hyvin.
Tai jättää vaan salaa 'ympäristötaidetta' jälkeensä
johonkin sopivaan paikkaan.



Maalasin koppani valkoiseksi.
Nyt lähden puhtaalta pöydältä ideoimaan ;)



Liian vähän informaatiota?



Liian omA-hyväinen ?



Lapsellinen?
Tuo koppa voi sisältää mitä vaan.

Blogiosoite kortissa on hyvä,
löytäjä pääsee ideapankkiin :)



Tylsä? Vakava?



Blääh!


Olisko vanha kuva sittenkin parempi?

Tuossa ovat tärkeimmät vihjeet
tekemisistäni ja kopan sisällöstä,
kynä ja koukku.



~ mietintätauko ~



Tähän antiikkiseen albumiin
kerättiin varmaan visiittikortteja joskus aikoinaan.
Ainakin kuvapaikan koko on oikea.

Ajattelin sitä samaan tarkoitukseen,
kun ostin ja muokkasin lahjaa. 
Se on tarkoitettu kaverieni mökille vieraskirjaksi.



Tykkäsivät :)




Olisko tässä tarpeeksi omAn-näköisiä vihjeitä ;)




Word-pohja,
8 korttia mahtui A4:lle.


50 visiittiä / A2 kartonki

 

Liiihihihiiiiimaa :D



Isän vanhalla valokuvaleikkurilla
työ kävi kätevästi.


Nähtäväksi jää,
kuka näitä löytää ja mistä ;)