omA KOPPA

omA KOPPA

VIRPI PUIKOISSA



Mieli on tyyni, ja kädet käyvät koko ajan ;)

Neulominen on kuin joogaa käsille,
miksei myös omalle pääkopalle. 
Lasken kolmeen:
1- lanka puikolle, 2- silmukan läpi, 3- silmukka pois puikosta. 
Työ käy kuin valssi.




kuva: Jarkko Sarjanen
Toinen kehrää ja toinen neuloo.



Olen kuullut vanhan kansan sanonnan:
'Jos miehelle neuloo seurusteluaikana villapaidan,
ei koskaan pääse naimisiin hänen kanssaan.'






Yhdistän usein neulomista ja virkkaamista samaan työhön.
Kahdella puikolla ja yhdellä koukulla tulee runsaampi jälki.




Kerta kiellon päälle, vai olikohan tämä jo peräti kolmas ;)





Vahvistin kantapäitä ja kärkiä kultalangalla.
Terät on neulottu, varret virkattu.




~kesävillasukka varvastossuja ajatellen~

Hankalien paikkojen yli voi hypätä, tässä tapauksessa kantapäiden.
Eihän niiden kautta opita... 



Muistelin Dahabissa näkemiäni beduiinien kamelinsatulatupsuja,
kun letittelin näitä.


Ompelen saumat käsin oikealta puolelta, jotta voin tarkkailla jälkeä.


Mä ajoin takaa kunniaa
sain hattuuni tupsun.
Nyt tupsu mua huvittaa,
se heiluu päässä hupsun.

Einari Vuorela









Kumman OMA tämä koppa olikaan?

kuva: Jarkko Sarjanen

KÄSITYÖT



Latviankielen sana virbs on ohut sauva, keppi, seiväs ja SUKKAPUIKKO.
Suomenkielessä sanasta tuli virpi.
Vitsailen, piiskailen ja koivuilen omalla nimelläni myöhemmin lisää.



PUS. Beduiinien kameleille :)


8 kommenttia:

  1. Pitäisköhän kaivaa puikot ja koukut kehiin! Taas uskomattoman hienoja töitä. Ja hienoja kuvia.

    VastaaPoista
  2. No pitäis ;)
    Näin mainokset miesten buffitista, tuosta tuubikaulurista. En tiennyt aikaisemmin sen nimeä. Siitä on hyvä aloittaa, se on helppo- ja nopeatekoinen ja äärettömän kätevä.
    Buffit ei roiku pyöräillessä tai tipu vahingossa, eikä siihen voi 'hirttäytyä'.
    Se suojaa taatusti joka puolelta ja on vielä tyylikäs, niin miehellä kuin naisellakin.

    Toisaalta tykkään noista 'räsymattotöistä', mihin saa neuloa tai virkata mitä kuviota huvittaa, eikä työ kyllästytä, kun väriä voi vaihtaa jatkuvasti. Riemunkirjavia vaatteita vaan ei tule käytetyä niin usein ja onhan se mukavaa kulkea omin käsin tehdyissä, laadukkaissa ja yksilöllisissä vermeissä :)

    VastaaPoista
  3. Lähetän kirjastonhoitajalle terveisiä - kiitos kiinnostuksesta kättentöitäni kohtaan ja lämmittävästä positiivisesta palautteesta!

    Voidakseen kommentoida näitä juttuja
    täytyy luoda Google-tili (oma sähköposti + keksiä uusi salasana) ja kirjautua mun lukijaksi.
    Katsoa voivat kaikki, ketkä koppaan löytävät :)

    VastaaPoista
  4. Mahtavia vaatteita! Erityisesti nuo sukat, joissa virkatut varret oli hienot. Rakastan itse virkkaamista erityisesti, mutta neulominenkin on alkanut tuntua kohtuullisen kivalta, kun sitä on riittävän paljon tehnyt ja huomannut onnistuvansa.

    VastaaPoista
  5. Persoonallinen tyylisi puri kuin vesikauhuinen koira käsivarteen näin yömyöhään. Inspiroit minua sen verran, että kaivoin koukut ja langat esille ja opettelin virkkaamaan, mutta eipähän siitä mitään tullut joten palaan kiltisti ompelukoneen ääreen.. Kahlasin blogisi läpikotaisin miltein ja hätkähdin juuri kun huomasin, että sitähän ollaan täältä päin! Miehesi, tuo pellavapäinen kikkarapää on nähty lavalla monesti. Kiitos hienosta blogistasi!

    -Petra-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, ole hyvä, eipä kestä.

      Asumme sujuvasti kahdessa kaupungissa, kesäisin jopa kolmessa. Ja pellapäinen kikkarapää taitaa olla seuraavaksi pikimusta - Pienen Kauhukaupan enskari lähenee ;)

      Poista
  6. Se on hyvä, että reviiri on laaja :)) Tajusin juuri, että onhan hän tietyissä tv-sarjoissakin ollut. Olenkin odottanu pientä kauhukauppaa jo jokusen kuukauden, mun hyvä kaveri esiintyy myös kasvin roolissa siinä.

    -Petra-

    VastaaPoista