Polvipaikat


Marmatin ääneen paikatessa 
mieheni farkkuja.



Mitä järkeä on AINA ostaa
superkalliita merkkifarkkuja,
joiden kangas on valmiiksi hiottu 
niin pehmeäksi ja ohkaiseksi,  että... 



                                ...MINÄ joudun ompelemaan ne 
                                            uudestaan kasaan 
                                        jo seuraavalla viikolla?!



Kun 'taideparsinta' on valmis yhdestä kohdasta,
 repeää jo toinen...


Mies ei sanonut mitään, 
en ollut varma kuunteliko edes.

Kiitti kuitenkin vaivannäöstäni.



Seuraavalla viikolla 
hän pyysi minua katsomaan polviinsa.



Tämän hän oli ommellut...ihan itse :)



3 kommenttia:

  1. parsiessa on aina liian aikaista antaa periksi - tosin stich in the time saves nine

    VastaaPoista
  2. Kyllä ne miehet aina joskus kuuntelevat ja oppivatkin jotain ;)

    VastaaPoista
  3. Äitini sanoi aina, ettei reikää kannata paikata ennenkuin näkee, mihin suuntaan se laajenee ;)

    VastaaPoista