Virkavapaa-ajan
'lopputyö'
'lopputyö'
aluillaan.
Sen nimi on vaatimattomasti
omⒶ ELÄMÄ.
Istuin alas
ja tunnustelin materiaaleja:
Päätin, että
taustasävyt kertovat tietyn ajanjakson
yleisfiiliksestä
taustasävyt kertovat tietyn ajanjakson
yleisfiiliksestä
ja värit kuvastavat
merkityksellisä tapahtumia ja muistikuvia.
Työ alkaa navasta ja etenee spiraalina,
ei vuosirenkaina ;)
Työ alkaa navasta ja etenee spiraalina,
ei vuosirenkaina ;)
Jokaiselle värille on
omakohtainen merkitys:
Keltainen voi olla aurinkoa tai ampiaisenpisto.
Keltaista löytyi myös lapsuudenkotini keittiöstä ja kesämökiltä.
Pinkkiä ei voi tyttölapsi ohittaa!
Myöhemmin se tuo mieleen eksoottiset maat ja matkat.
Turkoosi tuo lähemmäksi, Egyptiin ja Välimerelle.
Turkoosi tuo lähemmäksi, Egyptiin ja Välimerelle.
Punainen voi olla rakkautta, mutta myös raivoa.
Sininen merta, taivasta, ensimmäiset farkut,
rakkaani silmät (sekä kissani, että mieheni)
- tai työpaikkani, Sininen Verstas.
Ruskea tuoksuu puuöljylle, kitaroille ja mummovainaalle.
Kaikille muillekin tärkeille ihmisille löytyy oma väri.
Harmaa ei aina ole ankeutta,
se merkitsee minulle myös vakautta ja rauhaa.
Mikä kiiltää, ei välttämättä tarkoita aarteita ja rahaa ;)
Eikä mustakaan välttämättä ole synkkyyttä, ainakaan mulle.
Violetista alkaa Taidelukioaika.
Tumma kohta on kasaria...
nuoruutta ja ehdottomuutta,
opiskeluasunnon sisustuksen ja oman vaatetuksen värejä.
opiskeluasunnon sisustuksen ja oman vaatetuksen värejä.
Lapsuus ja nuoruus muisteltu...
Onpa työläs projekti.
Elämä jatkuu...
Ai, mikä tästä tulee isona!?
Vai minusta ';)
Mun toive oli saada litistettyä se lasin väliin.
Vaan kun halkaisijaksi tuli 150cm,
se taitaa jäädä haaveeksi.
Leikkasin pyöreästä
terassimatosta sopivan kokoisen,
huolittelin reunat teipillä
ja kiinnitin oman elämäni siihen
sprayliimalla.
Aion naulata 'omAn ELÄMÄNI' seinälle.
Voin katsoa sitä, jos joskus tuntuu siltä,
etten ole saanut mitään aikaiseksi ''':)
Voiko tästä sanoakaan, että
se on valmis?
yksi sana: upea!
VastaaPoistaVaikuttava teos, Wau!
VastaaPoistaMahtavaa! :) Ethän lopeta bloggailua vaikka virkavapaa päättyykin?
VastaaPoistaNo nyt se on Bond-tyttö avaruudessa kokonaisen galaksin pyörivässä liikkeessä ja edellisessä postauksessa se sukelsi kukkien keskellä suorittamassa salaista tehtävää!
VastaaPoistaKyllä oma elämä voi olla galaksin kokoinen, jos esim ajattelee kuinka monta kertaa on vetänyt vaikkapa sukat jalkaan tai kuinka monta kertaa on vienyt puuroa lusikalla suuhun.
Laskin kerran kuinka monta kertaa olen vetänyt lapsille pienenä sukat jalkaan....noin suurinpiirtein. En kyllä enää muista, mutta aika montia satoja kertoja se oli koska lapsiakin on kolme! Kuusi jalkaa ja kolmekymmentä varvasta....kolmekymmentä sormea joista vauvana leikkelin pikkaraisia kynsiä ja ripottelin niitä kuunsirppejä pitkin avaruutta.
Kuvasiko tummat kohdat siis tummia kohtia?
Mietin itselläni, että niitä tummia rinkuloita omaan galaksiinikin mahtuu, mutta valtavasti myös keltaisia plänttejä! Aivan mahtava työ....varsinkin kun ajattelee, että virkatessa ajattelit niitä aikoja mitä sinne kuroit kiinni. Hyvä niin sanottu välizekkaus elämästä!
:) t.älyvapaa :D
Elämä on ihanaa! :)
VastaaPoistaAivan mielettömän ihana! Voin punoa mielessäni tuon maton tarinat. Rakastan postauksiasi!
VastaaPoista-MiLi-
Ihan mahtava!
VastaaPoistaTuo on hieno jo ihan vaan katsomalla kuvaa, lukematta tarinaa. Todella erityisen tuosta tekee juuri ajatus, jolla virkkuukoukku on vuosirenkaita luonut.
(tosin taitaa olla niin, ettei vuodet ja renkaat ihan täsmää... ;) )
Kiitos ihmiset,
VastaaPoistatoteutustahan te kommentoitte ';D
Naureskelimme kaverini kanssa, että olen virkannut varmaan kaiken mahdollisen elämässäni...ja siitä tuli ajatus, etten ole virkannut vielä omaa elämääni :D
Eihän se elämä tähän loppunut - kuten ei blogigaan. Mukavaa, jos viihdytte :)