omⒶ KOPPA: toukokuuta 2011

kaiken varalle

Silloin kun jotain tarvitsee,

sitä ei ole hyllyssä!?

Ajattelin purkittaa

perusvaraston.

Enää tekemisen ei pitäisi tyssätä siihen,

että jotain puuttuu.

Kirjoittin purkkien kylkiin,

mitä ne sisältävät,

etten vahingossa avaa
väärää varastoa.

Mitä siitäkin seuraisi,

jos pää on täynnä ideoita

ja vahingossa avaisin tämän?!

Jos olen aamuvirkkuussa

ja ihan tohkeissani,

tämän avaaminen saattaa olla

jopa ympäristölle vaarallista.

Se voi uohtua kokonaan.

Entä jos sattuisin unohtamaan,

että tässä purkissa on valoa,

ja avaisin sen aurinkoisena päivänä,

kaikki tärkeät kuvat
voisivat ylivalottua.

Nyt mulla on tätä matskua yllin kyllin,

joten laitoin sitä syksyksi talteen.

Tämä taas on

hyvin harvinaista

ja vaikeasti saatavaa matskua.

Sitä voisi olla
mun hyllyssä enemmänkin.

Huoh. Samoin tätä.

Tätä mä en ehkä tarvitsisi varastoon!?

No, voihan kekseliäisyyttääkin olla

kaiken varalle.

Tuli hamsteriolo.

Eihän nämä riitä mihinkään?!

Varastossa pitäisi ainakin olla vielä
ongelmanratkaisutaitoa,
pitkäjänteisyyttä ja perspiraatiota...

99:kään ei ole tarpeeksi,

purkkeja tulee olla ainakin 100.

Ties mitä tässä maailmassa tulee vastaan,

enkä ole varautunut, kaikkeen ;)

Kirjasuositus,

jonka sain blogini lukijalta:

Jorge Bucay: Kuuntele tämä tarina

VÄRIYMPYRÄN KASVATUS

Muistan,

kun pienenä maalasin vesiväreillä,

enkä raaskinut heittää värivesiä pois.

Oikeastaan väriveden kanssa lotraaminen

oli mukavampaa kuin maalaaminen.

Säilöin kauneimmat vedet kaappiini.

Äiti ihmetteli

siivouksen yhteydessä löytämiään

harmaantuneita litkuja.

Minäkin ihmettelin.

Tajusin myöhemmin,
itse asiassa vuosi sitten,
ettei akvarellitaiteilun kylkiäisenä syntynyttä
harmaata litkua

kannata kaataa viemäriin.

Väriveteen upotetaan langanpätkä

ja sen toinen pää asetetaan
kasvualustalle.

Paperinen alusta on paras.
Tärkeintä on muistaa laittaa
litistävä lasi päälle.

Litkusta kasvaa väriympyrä :)

Väriympyrää voi kasvattaa

joko pöydän päällä

tai nostamalla kasvualustan seinälle.

Mitä enemmän pullossa on litkua,

sen isompi ympyrä tulee.

Suorasta auringonpaisteesta

väriympyrä ei oikein tykkää,

sillä se saattaa haalistua.

Jos väriympyrästä haluaa

kookkaan,

täytyy sille vaihtaa aika ajoin

isompi kasvualusta.

Niitä saa kirjakaupoista
tuotenimellä vaihtokehys,
vaikka oikeastaan ne ovat
taideteoksille tarkoitettuja
kasvuhuoneita.

Tämä yksilö kasvoi puolessa vuodessa

vaaksan mittaiseksi.

Väriympyröitä voi kasvattaa myös useampaa kerralla,

jos on tarvetta ja tilaa.

Mun mielestä
ruskeanmustanharmaa ei ole tylsä väri.

Siinähän on KAIKKI :)

taivaansininen

Omistettu Jarkolle,

rakkaalle miehelleni.

Perustelut värivalinnalleni

voi käydä arvailemassa täällä:

http://www.coloria.net/varit/sininen.htm

itku pitkästä ilosta

Jos ILO on keltaista...

...ja purkitan (ilon)kyyneleet...

On mulla pullollinen

keltaista nestettä.

Nyt tais homma vähän kusta ';/

Miehenikin nauroin pieleen menneelle työlle

ja toi lisämerkityksiä antavan opuksen kekoon.

En aio luovuttaa.

Mulla oli ajatus...purkautuvasta,
pursuvasta, puhkenneesta...
ainakin taulun rajoja rikkovasta työstä.

Minkä värinen on silmävesi,
entä (ilon) kyyneleet?

Taidan unohtaa
(tekemisen) ilon ja miettiä
mikä olikaan se mun eka ajatus...

~

Ei pitäis koskaan julkaista keskeneräisiä
tai epäonnistuneita töitä!?

ELINKAARI

24x95cm

En olisi halunnut

nimetä tätä lainkaan,

edes nimettömäksi,

mutta otsikko on annettava ';/

Mun taidot eivät riitä kuvata

mustaa mustalla lasin läpi!

Viimeisenä on SE musta,

joka purkautuu.

Turhautuneena

kuvasin heijastuksia itsestäni.

Ja omaa napaani :D

~

En edelleenkään voi kommentoida,
kun Blogger heittää mut ulos!?
Surkuhupaisaa, että kävi näin
juuri kun otin puheeksi
kommentoimattomuuden.

Uusia lukijoitakin on tullut mukaan,
mikä on mukavaa :)

Lupaan vastailla jälkikäteen kyssäreihin,
ja kirjoitella teidän kommenteista
heränneitä ajatuksia,
jos ja kun asia korjaantuu.

Toisaalta mietin,
että aina kun mun täytyy olla 'hiljaa'
syystä tai toisesta,
se on minulle vaan hyväksi ;)